Kanta-Häme Uutiset

Tampereella kolme uutta tuhkarokkotapausta — Tapauksilla ei kytköstä Pohjanmaan tartuntoihin, laaja epidemia epätodennäköinen

Kolmella aikuisella on todettu tuhkarokko Tampereella. Tartuntalähde ulkomailla, levisi eteenpäin seurakunnan messussa marraskuun lopulla.
Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi. Sen ensioireita ovat korkea kuume ja hengitystieoireet, ihottuma ilmestyy muutaman päivän kuluttua taudin alkamisesta.

Kolme aikuista henkilöä on sairastunut Tampereella tuhkarokkoon. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tiedottaa, että tartunnat on todettu kuluvalla viikolla.

Kaksi tartunnan saaneista aikuisista on rokotettuja. Tartuntalähde on rokottamaton henkilö, joka on saanut tartunnan ulkomailta.

Rokotetut henkilöt eivät tartuta tautia eteenpäin ja sairastavat tuhkarokon huomattavasti lievempänä kuin rokottamattomat. Lisäksi rokotetuilla jälkitautien riski on olematon. Sairaanhoitopiirin mukaan tuhkarokkoon sairastuneet rokotetut henkilöt ovatkin hyväkuntoisia ja kotihoidossa.

Tartunnalla ei vaikuta olevan yhteyttä Pohjanmaalle, jossa rokottamaton lapsi sairastui tuhkarokkoon marraskuun lopussa.

– Tuhkarokko on Suomessa erittäin harvinainen tauti, normaalivuosina esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tuhkarokkotapauksia on nolla, kertoo epidemiologi Sirpa Räsänen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

– Vaikka Pohjanmaan ja Tampereen tartuntojen ajallinen yhteys on kiinnostava, näillä ei näytä olevan yhteyttä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin selvitysten perusteella tuhkarokko levisi Tampereella Pyhän Ristin seurakunnan messussa 25. marraskuuta.

Uusia tartuntoja voi ilmetä vielä perjantaina ja viikonlopun aikana, itämisajan perusteella tauti puhkeaa messukontaktin kautta kuitenkin viimeistään 16. joulukuuta mennessä.

Tuhkarokkoon viittaavista oireista on syytä olla yhteydessä omaan terveyskeskukseen.

Leviää herkästi

Tuhkarokko on erittäin herkästi leviävä virustauti, joka tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana ja ilmateitse. Ennen rokotteita yksi sairastunut tartutti keskimäärin 10–15 henkilöä.

Epidemiologi Sirpa Räsänen ei pidä todennäköisenä, että nyt ilmenneet tapaukset aiheuttaisivat laajan epidemian.

– Mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Mikään ei kuitenkaan viittaa laajaan epidemiaan, kun ilmoituksia tartunnoista ei ole tullut enempää, hän arvioi.

Suoja tuhkarokkoa vastaan voi olla puutteellinen 1960-luvun lopussa tai 1970-luvun alussa syntyneillä, sillä osa heistä ei ole sairastanut tuhkarokkoa, sikotautia tai vihurirokkoa. Etenkin naisilla voi olla puutteita myös rokotussuojassa.

Vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneistä lähes kaikki ovat saaneet rokotteen tuhkarokkoa vastaan neuvolassa tai koulussa. Rokotus tai sen vahviste eivät välttämättä alkuvaiheessa kuitenkaan vielä tavoittaneet kaikkia lapsiryhmiä.

Tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaava MPR-kolmoisrokote tuli kansalliseen rokoteohjelmaan vuonna 1982.

– Ennen vuotta 1970 syntyneet ovat todennäköisesti sairastaneet tuhkarokon, sillä tauti oli ennen hyvin yleinen, Räsänen kertoo.

Ennen rokottamista lähes kaikki suomalaiset sairastivat tuhkarokon lapsena. Tauti on pahimmillaan vammauttava tai tappava.

Sairastamisesta elinikäinen suoja

Tuhkarokon sairastaminen antaa elinikäisen suojan tuhkarokkoa vastaan. Tuhkarokkoon ei voi sairastua uudestaan.

Rokotettuun henkilöön tuhkarokko tarttuu vain harvoin. Tartunta on kuitenkin rokotetullakin mahdollinen vahvassa altistustilanteessa.

– Rokottamattomalla aikuisella tauti voi olla hyvin raju, eikä se rokottamattomilla lapsillakaan helppo ole. Kuume ja ihottuma voivat kestää reilun viikon.

– Tuhkarokolla on paljon jälkitauteja, kuten korvatulehdus ja keuhkokuume. Erittäin vakavia ja vaikeaoireisia mutta onneksi harvinaisempia jälkitauteja ovat aivo- ja keskushermostotulehdukset, Räsänen sanoo.

Harvinaisin jälkitauti on aivoja hiljalleen tuhoava sairaus, joka voi puhjeta vasta 5–15 vuotta tuhkarokon sairastamisen jälkeen. Tähän tautiin ei ole parannuskeinoa.

Korvien taakse ihottumaa

Tuhkarokon ensioire ovat korkea kuume ja hengitystieoireet. Silmät ovat usein valonarat.

Ihottuma alkaa tyypillisesti 3–5 vuorokauden kuluttua taudin ensioireista ja kestää viikon. Ensin ihottumaa ilmestyy yleensä korvien taakse, josta se leviää kasvoihin ja vartalolle.