Uutiset

Tänään alkaa ostoshelvetti

Tänä aamuna kauppiaat ovat vyöttäneet itsensä totiseen työhön. Apulaisia on palkattu kerrankin niin paljon kuin löytyy ja kaikki kynnelle kykenevät pätkätyöläiset on kutsuttu mukaan viikonlopun urakkaan, joka jatkuu hiukan lievempänä torstai-iltaan asti.

Joulu, tuo kaikkien kauppiaitten riemujuhla, on ensi perjantaina. Siksipä nyt on vuoden vilkkain vähittäiskaupan viikonloppu. Asiakkaita työntyy ovista kuin aisaa, heikoimmat ovat vaarassa tallaantua jalkoihin. Kansalla on kaamea hinku ostaa.

Sanomalehtien ilmoituksia on luettu taloissa ja torpissa silmät kiiluen kaiken joulukuuta ja mietitty, mihin eurot tänä vuonna käytetään. Veronpalautukset pannaan menemään kuin ei mitään ja kulutusluottoa otetaan. Visat vinkuvat falsetissa kun käyttötilien luottorajan pohja on saavutettu.

Kuluvan joulukuun vähittäiskaupan arvoksi on laskettu 2,7 miljardia euroa, kun auto- ja polttoainekaupan osuus on putsattu pois. Pelkästään lahjoihin, ruokaan ja muuhun joulukrääsään käytetään 750 miljoonaa euroa. Kulutus kasvaa viime vuodesta viisi prosenttia.

750 miljoonaa euroa on pyöreästi 4,5 miljardia entistä markkaa. Siis 4500 miljoonaa markkaa. Siis 4500000000 mk. Siis noin 850 markkaa eli reilut 140 euroa jokaista suomalaista kohti mukaan lukien vastasyntyneet ja vanhukset.

Koska summa ei taatusti jakaannu likimainkaan tasan, monien on kulutettava paljon enemmän.

Eikä siinä mitään. Kun raha liikkuu, kansantalous pyörii ja ainakin teoriassa kaikkien on hyvä olla.

Aika moni saa kumminkin maanantaina 27.12. ostoskrapulan. Silloin alkavat alennusmyynnit. Ai että ottaa päähän, kun ei voi ostaa joululahjoja joulun jälkeen.

Miksei muka voi? Ihan pienille lapsille asiaa on turha selittää, mutta isommille ja aikuisille vallan mainiosti.

Voihan sen saman rahan käyttää joulun jälkeenkin, mutta silloin euron kurssi on selvästi parempi kuin ennen joulua.

Tämä nyt on aika rohkea ajatus, mutta uskaltaudunpa kumminkin. Mitä, jos jokaisesta tuhlattavaksi suunnitellusta satasesta nipistettäisiin kymppi pois. Siis kymmenen prosenttia.
Kaupat tai kansantalous eivät siihen kaatuisi, mutta säästäjälle ne kympit voivat olla tarpeen joulun jälkeen. Ei ole kivaa syödä pelkkää kaurapuuroa pitkälle kevättalvelle vain sen takia, että joulun ostohuuma sumensi järjen.

Jos taas on niin onnellisessa asemassa, että rahaa on kylliksi vielä joulun jälkeen kaikesta ostamisesta huolimatta, säästyneillä kympeillä voi hankkia pienen palan hyvää omaatuntoa. Maassa ja maailmassa on määrättömästi sellaisia ihmisiä, joille kymppi tai muutama on iso raha. Muutama kymppi voi tuoda köyhälle joulun, joka muuten jäisi tulematta.

Oikein köyhien maiden asukkaille muutama kymppi voi merkitä viikkojen tai kuukausien aterioita tai mahdollisuutta käydä koulua. Niiden kymppien antamisesta ei tule ostoskrapulaa.

Päivän lehti

7.4.2020