Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja muu hallitus kokoontuvat tiistaina ja keskiviikkona budjettineuvotteluihin.
Uutiset Helsinki

Tänään alkavassa budjettiriihessä suurin vääntö on verotuksesta

Vaalikauden viimeiset budjettineuvottelut alkavat tänään. Isoa dramatiikkaa ei ole luvassa, vaikka hallituspuolueista keskusta ja siniset ovat kannatusongelmissa. Verotuksesta hallitus saanee kuitenkin kinan aikaiseksi.

Valtion tuloihin ja menoihin ensi vuodeksi ei ole odotettavissa suuria yllätyksiä. Hallitus teki keskeiset ratkaisut jo viime kevään kehysneuvotteluissa. Silloin päätettiin muun muassa, että vähimmäispäivärahoja ja takuueläkettä korotetaan ja lisää rahaa saavat poliisi, rajavartiolaitos, varhaiskasvatus ja ammatillinen koulutus.

Veroratkaisut hallitus siirsi tänään alkaviin budjettineuvotteluihin. Hallituspuolueiden kesäkokouksissa verokevennyksistä alkoi sanasota.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) korostaa, että kenenkään työn verotus ei saa kiristyä edelliseen vuoteen verrattuna. Orpo sanoo, että tarvitaan maksimissaan 300 miljoonan euron ansiotulojen veronkevennykset, jotta kilpailukykysopimuksen aiheuttamat maksujen kiristykset kompensoidaan. Palkansaajien työeläkemaksu nousee ensi vuonna 0,4 prosenttia, mikä vastaa noin 300 miljoonaa euroa.

Keskusta haluaa pieni- ja keskituloisia suosivan veroratkaisun. Kokoomus painottaa, että ratkaisu pitää ulottaa kaikkiin, jotta kenenkään verotus ei kiristy.

Työttömyysvakuutusmaksu avainasemassa

Hallituksen verokina laantuu, mikäli työttömyysvakuutusrahaston hallitus päätyy tiistaiaamun kokouksessaan alentamaan palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksua. Kun työttömyys on alentunut, niin työttömyysvakuutusrahastoon on kertynyt puskuria, joka mahdollistaa maksujen alennukset. Tällöin maksujen alennus kompensoisi kiky-vaikutuksia ja verokevennysten tarve pienenisi.

On tietysti oikein kysyä, pitäisikö puskurien antaa kasvaa nousukauden aikana, jotta taantuman tullessa maksuja ei tarvitsisi nostaa. Vähintään pieniin maksujen alennuksiin rahaston hallitus kuitenkin päätynee. Työttömyysvakuutusmaksurahaston hallitus koostuu palkansaajien ja työnantajien edustajista. Hallituksen puheenjohtaja on SAK:n Saana Siekkinen.

Osatyökykyiset töihin

Ennakkoon suurta mielenkiintoa on herättänyt valtiosihteeri Martti Hetemäen työllisyystyöryhmä. Kansliapäälliköiden työryhmä yrittää etsiä budjettineuvotteluihin neulaa heinäsuovasta eli uusia nopeavaikutteisia keinoja parantaa työllisyyttä. Siis sellaisia keinoja, jotka eivät vaatisi lainsäädännön muutoksia.

Hallitus saavuttaa 72 prosentin työllisyystavoitteensa. Silti maassa on työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan vajaat 300 000 työtöntä työnhakijaa ja vajaat 100 000 avointa työpaikkaa. Yritykset kertovat yhä vakavammasta työvoimapulasta.

Kansliapäälliköt miettivät ainakin palkkatuen tehokkaampaa käyttöä. Tukirahoja jää nykyisellään käyttämättä. TE-toimisto voi myöntää palkkatukea yritykselle, joka palkkaa työttömän työnhakijan. Yritykset ovat moittineet järjestelmää byrokraattiseksi.

Siniset ajaa neuvotteluissa Lex Lindström kakkosta eli lakia, joka päästäisi yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömät eläkkeelle. Hallituskumppanit eivät ole sinisten ideasta innostuneet. Erityisesti valtiovarainministeri Petteri Orpo haluaa odottaa työ- ja elinkeinoministeriössä tekeillä olevaa selvitystä, jos kartoitetaan osatyökykyisten henkiöiden tilanne tarkkaan. Osatyökykyisiä lasketaan Suomessa olevan noin 600 000 ihmistä.

Maataloudelle lisärahaa

On selvää, että maatalous saa budjettiin lisää tukirahaa kuivan kesän aiheuttaman ahdingon takia. Summasta kukaan ei ole hiiskunut mitään. Ainoastaan valtiovarainministeri Orpo on sanonut, että ykkösmiljoonilla maatalouden ahdinkoa ei hoideta.

Paha sinileväkesä herätti poliitikot. Itämeren suojeluun etsitään lisää keinoja budjettiriihessä ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) vetämän ministeriryhmän työn pohjalta. Esillä on ensiapuna kalkituksen käyttö pelloilla, mutta myös ravinnekuorman pysyvä alentaminen.

Hallituksen budjettineuvottelut alkavat tiistaina puolen päivän aikoihin pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa ja päättyvät keskiviikkona.

 

Velkaa yhä lisää

Valtiovarainministeriön esitys ensi valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi on 55,1 miljardia euroa.

Valtio ottaa edelleen velkaa ensi vuonna noin 1,7 miljardia euroa. Kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus aloitti, budjetti oli noin kuusi miljardia euroa alijäämäinen.

Valtion velan määrä kasvaa ensi vuonna 109 miljardiin euroon.

Budjettiriiheen valmistellaan veroratkaisu.

Kansliapäälliköiden työryhmä tekee esityksen nopeista toimista työllisyyden parantamiseksi.

Itämeren suojeluun on tulossa uusia ratkaisuja.

Maatalous saa kuivan kesän jälkeen tukipaketin.

Tuoreimpia artikkeleita