Uutiset

Tänään liputetaan Sibeliukselle ja suomalaiselle musiikille

Tänään liput liehuvat suomalaisen musiikin ja säveltäjä Jean Sibeliuksen kunniaksi – päivä on ensimmäistä kertaa almanakassa vakiintuneena liputuspäivänä. Idean hämäläiset alullepanijat pitivät kuusi vuotta ääntä saadakseen säveltaiteelle liputuspäivän.

Liputuspäivää ehdottivat jo syksyllä 2004 Hämeenlinnan Kansallinen kulttuuriyhdistys, Hämeenlinnan Sibelius-seura ja Sibelius-opisto.

Idean alullepanija, dosentti Kaija Lehmuskallio Hattulasta on tyytyväinen kun hanke vihdoin saatiin päätepisteeseen.

– Sisäasiainministeriö antoi jo 2007 päätöksen liputuspäivästä, mutta asia makasi sen jälkeen vielä kaksi vuotta Helsingin yliopiston almanakkatoimistossa, Lehmuskallio päivittelee.

Lehmuskallio on vuosien mittaan pitänyt huolen siitä, ettei hanke ole päässyt unohtumaan. Hän on ollut muun muassa vuosittain yhteydessä sisäasiainministeriöön ja muistuttanut hankkeen etenemisestä.

Hämeenlinnalaisten aloitteeseen liittyivät myöhemmin mm. Järvenpään kaupunki ja monet Sibelius-teemaiset yhdistykset.
Niinpä valtion ja kuntien virastoissa on jo vuodesta 2006 liputettu Sibeliuksen syntymäpäivänä 8. joulukuuta, vaikkei päivä vielä ollutkaan vakiintunut liputuspäivä.

Suomalaisen musiikin teemaviikko
Jean Sibeliuksen syntymäpäivää 8.12. vietetään myös suomalaisen musiikin päivänä.

Yhdeksättä kertaa vietettävää teemapäivää juhlittiin aikaisemmin maaliskuussa suomalaisten musiikkioppilaitosten syntyhistoriaan liittyen, mutta pari vuotta sitten päivä siirrettiin Sibeliuksen syntymäpäivän yhteyteen.

– Sibelius on eittämättä Suomen tunnetuin säveltäjä. On luontevaa, että teemapäivät on tällä tavalla liitetty yhteen, sanoo Suomen musiikkineuvoston pääsihteeri Pirjo Aittomäki.

Aittomäen mukaan suomalaisen musiikin päivä nostaa tietoisuuteen suomalaista musiikkielämää laajasti.

– Se ei tarkoita ainoastaan ammattilaisia, vaan myös musiikin harrastajia ja yleisöä, hän korostaa.

Koko itsenäisyyspäivän viikko on omistettu suomalaiselle musiikille. Aittomäki toivoo, että konserteissa soitettaisiin mahdollisimman paljon suomalaista musiikkia.

Juhlapäivän päätapahtuma on Helsingin Musiikkitalossa, jossa esitellään koko päivän ajan suomalaista musiikkielämää.

Vakiintunut, ei virallinen päivä
Vaikka Sibeliuksen syntymäpäivän kohdalla onkin nyt almanakassa Suomen lipun kuva, päivä ei ole virallinen liputuspäivä vaan ns. vakiintunut liputuspäivä.

Vakiintuneista liputuspäivistä ei ole säädetty laissa tai asetuksessa, mutta noina päivinä liputtamista suositellaan.
Sibeliuksen ja suomalaisen säveltaiteen päivän lisäksi vakiintuneita liputuspäiviä ovat mm. Eino Leinon ja suomalaisen runon päivä heinäkuussa, Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä lokakuussa sekä Minna Canthin ja tasa-arvon päivä maaliskuussa.

Virallisista liputuspäivistä on säädetty asetuksessa. Vapun, itsenäisyyspäivän ja juhannuksen kaltaisten kuuden jokavuotisen virallisen liputuspäivän lisäksi tällaisia ovat vaalipäivät ja presidentin virkaanastumispäivä.

Virallisiin liputuspäiviin sisältyy yksi kulttuurialan juhlapäivä, Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä 28. helmikuuta.

Hämeenlinnalaiset liputuspäivän puolestapuhujat muistuttavat, että kirjallisuudella oli entuudestaan neljä vakiintunutta liputuspäivää, säveltaiteella ei yhtään.

– Suomalainen säveltaide kaikissa muodoissaan, teosten säveltäjät, sanoittajat, tekijät ja esittäjät sekä musiikin korkeatasoinen opetus saavat nyt kansakunnan huomiota ja muistia ylläpitävän juhlapäivänsä, sanoo liputus- ja juhlapäivähankkeesta muistion kirjoittanut agrologi Mikko von Weissenberg. (HäSa)