fbpx
Uutiset

Tanska äänestää, tuleeko EU:ta lisää

Tanskassa käydään parhaillaan kovaa vääntöä siitä, pitäisikö sen osallistua entistä tiiviimmin EU-yhteistyöhön. Asiaa mitataan torstaina järjestettävässä kansanäänestyksessä, jossa tanskalaiset päättävät, ovatko he valmiita luopumaan erityisoikeudestaan pysyä EU-lainsäädännön ulkopuolella oikeusasioissa.

Poikkeuksesta luopumista kannattava kyllä-puoli pelkää, että Tanska jää jälkeen eurooppalaisen yhdentymisen kelkasta. Ehkä kovaäänisimmin EU-yhteistyön lisäämistä on vastustanut oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue, jonka europarlamentaarikon Anders Vistisenin mukaan Bryssel sanelee jo liiaksikin tanskalaisten elämää.

Vistisen on saapunut Tanskan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Aarhusiin edustaakseen euro-skeptikkoja yleisölle avoimessa väittelytilaisuudessa.

– Emme ole globalisaatiota tai eurooppalaista yhteistyötä vastaan, vaan kritisoimme EU:n ylikansallista lainsäädäntöä, joka vie vallan Tanskan parlamentilta.

Tanskan euroskeptisyyttä tutkinut Catharina Sørensen muistuttaa, että valtaosa tanskalaisista kannattaa EU-jäsenyyttä. Moni ei kuitenkaan haluaisi, että yhteistyö unionin sisällä enää syvenisi.

– Ihmiset ovat todella huolissaan suvereniteetin, kansallisen identiteetin ja kontrollin menettämisestä, ajatushautomo Europan tutkimusjohtaja Sørensen sanoo.

Eurokriittisyyttä löytyy Tanskassa yli puoluerajojen niin oikealta kuin vasemmaltakin. 1970-luvulla perustettu Kansanliike EU:ta vastaan on kerännyt siipiensä alle eri puolueiden EU-kriittisiä jäseniä.

KANSANLIIKKEEN sosiaaliliberaalin varamepin Lave K. Brochin mukaan EU:n suurin ongelma on demokratian heikkeneminen, kun valta lipuu kauemmaksi ihmisistä.

Broch pelkää, että kun kansalaiset eivät saa vaikuttaa heitä koskeviin asioihin, he vieraantuvat yhteiskunnasta. Hälyttävänä esimerkkinä hän pitää eurovaaleja, joiden äänestysprosentti on ollut laskussa.

– Jos perinteiset valtapuolueet eivät tarpeeksi ajoissa tunnista EU:n mittavia demokraattisia ongelmia, kansa tulee turvautumaan politiikan äärilaitoihin. Pelkoni on, että tämä saisi ihmiset äänestämään äärioikeistoa, Broch sanoo.

Brochin mukaan ratkaisu on yksinkertainen: Euroopan maat voisivat sopia yhteisistä asioista hallitustenvälisinä jo olemassa olevien järjestöjen, kuten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin, Pohjoismaiden neuvoston tai YK:n kautta.

Kyllä-puolta Aarhusin väittelyssä edustaa keskustavasemmistolaisen Radikale Venstre -puolueen puheenjohtaja Morten Østergaard. Hän harmittelee, ettei Tanskassa ole osattu tarpeeksi tuoda esille EU:n yhtenäisyyden hedelmiä.

– Yhteinen lainsäädäntö on se, mikä tekee EU:sta kaikkein menestyneimmän alueellisen liittouman.

Østergaard haluaisi, että aikanaan Tanska luopuisi kaikista poikkeuksistaan. Se tarkoittaisi maan osallistumista EU:n yhteiseen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan, sotilaalliseen yhteistyöhön sekä euroon.

Tanskan kansanpuolueen Vistisen taas palauttaisi EU:n takaisin sen alkuperäiseen muotoon, eli pelkäksi yhteismarkkinaksi.

Annika Martikainen

Menot