Uutiset

Tanssiväki haluaa näkyä ja kuulua Hämeessä

Entistä useammat hämeenlinnalaiset pääsevät osalliseksi tanssin lumosta, jos Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen suunnitelmat oman tuottajan palkkaamiseksi Kanta- ja Päijät-Hämeeseen toteutuvat.

Tarjolla voisi olla nykyistä enemmän muun muassa tanssityöpajoja kouluissa ja vanhusten laitoksissa, tanssiesityksiä sekä muita yleisötilaisuuksia ja koulutusta tanssin ammattilaisille.

– Viime vuonna meillä oli jo useimpien kuntien kanssa yhteistyösopimuksia. Kun toiminta laajenee, tarvitaan oma tuottaja alueelle, toiminnanjohtaja Piia Kulin sanoo.

Tanssin aluekeskus sai äskettäin Hämeen taidetoimikunnalta apurahan tuottajan palkkaamiseksi. Kulinin mukaan se ja muu ulkopuolinen rahoitus on tarkoitettu alkuponnistukseksi.

– Kun tuottaja on työssään, hän alkaa itse kerätä rahaa toimintaan.

Kulinin haave on, että työntekijä saataisiin palkattua jo ensi syksynä tai viimeistään vuodenvaihteessa.

Joulukalenterista ?kaikki alkoi
Tanssin ja tanssin aluekeskuksen asema on vahvistunut pikkuhiljaa Kanta-Hämeessä. Opetusministeriön asettamat tanssin aluekeskukset perustettiin 2004 vahvistamaan tanssin asemaa ja näkyvyyttä maakunnissa. Kanta-Hämeessä toiminta alkoi 2007.

Tanssitapahtumia ja toimintaa on tähän asti suunnitellut 6-henkinen työryhmä, jossa on mukana tanssinopettajia tanssin eri aloilta. Näkyvimpiä tempauksia ovat olleet Tanssivat joulukalenterit joulun alla ja Tanssin päivän tapahtumat keväisin.

Kuntien päiväkoteihin, kouluihin ja vanhainkoteihin on räätälöity työpajoja ja vierailuesityksiä. Tänä vuonna Iittalassa järjestetään kerran viikossa yhteisötanssia yhdessä Iittalan sydänyhdistyksen kanssa.

– Rahoitus on ollut pientä. Teemme paljon talkoita ja yhteistyötä paikallisten tanssikoulujen kanssa, tanssinopettaja Tanja Kunnari sanoo.

Hän uskoo, että erityisesti tapahtumien tiedotus ja markkinointi tehostuu, kun uusi tuottaja aloittaa työnsä.

Tanssia ?ei vierasteta
Piia Kulin kertoo, että Tanssin aluekeskusten toiminnan alkuvaiheessa tanssin tarpeellisuutta piti usein erikseen perustella kaupungeille ja kunnille. Nykyään työpajoja ja esityksiä tilataan kouluille ja päiväkoteihin yhtä luontevasti kuin muitakin kulttuurivierailuja.

– Ja esimerkiksi viime vuonna Tuula Jalasvirta-Kreanderin vanhustyön yhteisötanssipajat olivat todella kysyttyjä, hän kertoo.

Myös Tanja Kunnarin kokemukset kouluilta ovat rohkaisevia.

– Riippuu tietysti tanssityylistä, miten oppilaat innostuvat. Yleensä vähintään sellainen ”musavideotyyli” uppoaa yläasteella, hän sanoo.

Tanssin aluekeskukset työllistävät oman alueensa paikallisia tanssin ammattilaisia. Useimmat tanssijat työskentelevät freelancereina ja osa-aikaisina tanssinopettajina. Piia Kulinin mukaan tavoitteena on tarjota heille työtilaisuuksia tasaisesti ympäri vuoden.

– Ettei tarvitsisi mennä siivoojan työhön välillä, hän sanoo.

Tanssin päivänä ?torille
Perjantaina 29.4. Hämeenlinnan torilla nähdään yhdeksän eri tanssikoulun ja -ryhmän esityksiä kansainvälisen Tanssin päivän tapahtumassa. Mukana ovat mm. Sibelius-opiston ja Hämeenlinnan Tanssi- ja liikuntakeskuksen jazztanssiryhmät, Akaan balettikoulu, Vanajaveden opiston kansantanssinuoret sekä Vanajaveden opiston latinojazz- ja afrotanssiryhmät.

Tapahtuma päättyy koko torin täyttävään yllätysnumeroon, johon osallistuvat kaikkien mukana olevien ryhmien tanssijat.

Koreografian ovat suunnitelleet tanssinopettajat Tanja Kunnari ja Heidi Wasko. Toritapahtuma alkaa kello 18. (HäSa)