Uutiset

Tappara, Kärpät ja tanssiaskeleet

Viisipäiväinen tanssitapahtuma on houkutellut Hattulan Satulinnaan satoja ihmisiä.

– Tap-pa-ra, Tap-pa-ra, Kär-pät! kuuluu huuto hattulalaisessa tanssi- ja huvikeskus Satulinnassa perjantaina aamuyhdeksältä.

Onko kyseessä kahden HPK:n liigavastustajan salainen kesätreenileiri, jolla pyritään Hämeenlinnan naapurikunnasta vakoilemaan, miten jääkiekon suomenmestareita täällä oikein leivotaan?

Ei sentään, vaikka Suomen parhaimmistosta tälläkin kertaa puhutaan. Äänessä ovat nimittäin maassamme arvostetut seuratanssiopettajat Sari ja Jari Aaltonen Oulusta, jotka ovat aloittelemassa jive-tanssin alkeiskurssia. Ja niin hassulta kuin se kuulostaakin, lähes satapäistä tanssinharrastajaryhmää opastetaan jiven saloihin rytmittämällä askeleita näiden jääkiekkoseurojen nimien tahtiin.

– Onko joukossa HPK:n kannattajia? Jari Aaltonen rohkenee vitsailla tanssinopetuksen lomaan.

Tapahtumasta halutaan perinne

Keskiviikkona alkaneille viisipäiväisille Satulinnan Tanssipäiville ottaa järjestäjien mukaan osaa satoja ihmisiä. Päivittäin järjestetään kolme eri kurssia, ja kullakin taitojaan hioo 100-200 ihmistä, joista osa on useammalla kuin yhdellä kurssilla.

Valikoimaan kuuluu muun muassa fuskua, jivea, cha-chaata, buggia, foksia, tangoa ja latinoa eri opettajien opissa.

Päivän päätteeksi saatuja oppeja pääsee kokeilemaan aidossa tilanteessa eri orkestereiden tahdittamissa iltatansseissa.

– Se tietää 16 tuntia tanssia päivässä. Täyttä työtä tämä on, toteaa tapahtuman ideoinut Heikki Vaalanti katsellessaan kurssilaisten puurtamista.

Vuodessa idea hioutui todeksi yhdessä tanssinopettaja Juhani Tahvanaisen ja Satulinnan omistajan Aaro Pesosen kanssa. Tapahtuma, josta halutaan luoda perinne, on yksi Suomen Seuratanssiliiton 10-vuotisjuhlatapahtumista.

– Tämä on iso tapahtuma koko valtakunnan mittakaavan mukaan, Tahvanainen vakuuttaa ja rinnastaa sen Joensuun tanssiviikkoon sekä Vesa Keskisen Miljoonatansseihin.

Osanottajia on tullut aina Rovaniemeä myöten, ja heitä on noin 10-vuotiaista eläkeikäisiin. Saleja on tanssille varattu myös Nihattulan ja Parolan kouluilta, ja pitkämatkalaisille yöpyminen on järjestetty Nihattulan koulussa.

Sosiaalinen liikuntamuoto

Samaan Keski-Suomen Tanssinystävät -yhdistykseen kuuluvat Anita Ilmoniemi ja Viivi Räsänen olivat saapuneet tanssikurssille Jyväskylästä ja Arto Kuokkanen Äänekoskelta.

– Aina, kun mä näen, että Sari ja Jari ovat jossain opettamassa, sinne mä yritän mennä. Tanssi on ehdottomasti paras liikuntalaji, ja se vie mun kaiken vapaa-ajan, vasta vuoden tanssia harrastanut Ilmoniemi kertoo.

Räsänen on tanssinut kymmenisen vuotta, mutta on vasta nyt ensimmäisellä kurssilla.

– Tosi paljon kierrän tanssipaikoilla. Tanssi on hyvä, sosiaalinen liikuntamuoto, hän sanoo.

Järjestäjien arvion mukaan kurssilaisista 40 prosenttia on miehiä. Arto Kuokkasella on perustelu siihen, miksi monet suomalaiset miehet kaihtavat tanssimista.

– Miehet ovat yleensä niin ujoja.

Onko tansseissa käynti hyvä tapa saada naisia?

– En mä tiiä. Tuttuja ainakin, hän vastaa diplomaattisesti ja nauraa.

Äitinsä mukana tulleet 9-vuotias Soile Suomi ja hänen vuotta vanhempi siskonsa Sara olivat nuorimmat kurssilaiset.

– Ei me muuten tanssia harrasteta. Ihan kivaa on ollut oppia uusia juttuja, tytöt kertovat.

Tanssikoulua Oulussa yhdessä miehensä Jarin kanssa pitävä Sari Aaltonen on ollut tyytyväinen tapahtumaan.

– Tunnelma on aivan loistava! Moni tulee vain pitämään hauskaa. Tanssin oppiminen ei välttämättä ole se syy.

Jiven askeleissa pyörähtelevä Anita Ilmoniemi kertoo lempitanssinsa olevan salsan.

– Heti, kun opin sen kunnolla, lähden Kuubaan tanssimaan tummien miesten kanssa! Ilmoniemi julistaa. (HäSa)

Päivän lehti

31.5.2020