Kolumnit Uutiset

Tarina digitaalisesta radiosta

Ruotsissa kaavaillaan perinteisten radiolähetysten lopettamista ja siirtymistä kokonaan digitaaliseen radioon.

Elektroniikkalehden tiistaisen uutisen mukaan tiettyjen reunaehtojen täyttyessä ruotsalaiset vetävät perinteisten radioidensa töpselit seinästä vuonna 2022. Sen jälkeen maassa kuunnellaan vain digitaalisia lähetyksiä.

Meillä Suomessa ollaan oltu tässä asiassa paljon Ruotsia nopeampia. Täällä on nimittäin jo ehditty ottaa digitaalinen radioverkko käyttöön, lähettää ohjelmia useilla uusilla kanavilla ja lopulta ajaa koko järjestelmä alas ja niellä siitä aiheutuneet tappiot.

Digitaalinen radiojärjestelmä on syntytarinoineen ja kohtaloineen vähän kuin digitelevision kovaonninen ja heikkolahjainen isoveli.

Jo 1980-luvun lopulla tajuttiin, että radiotaajuudet ovat niin rajallinen luonnonvara, että tavalliselle fm-radiolle varattu kapea taajuuskaista (87,5–108 MHz) ei riitä. Suomeksi sanottuna kanavat loppuvat kesken.

Niinpä eurooppalaisena yhteistyönä kehitettiin DAB eli Digital Audio Broadcasting. Siinä monta kanavaa pakataan yhden perinteisen radiokanavan viemään tilaan, äänenlaatua viilattiin paremmaksi, häiriöt saatiin olemattomiksi ja fiksumpi lähetystekniikka mahdollisti kanavamäärän räjähdysmäisen lisäämisen.

Hyviä puolia kaikki. Harmi vain, että DAB saapui markkinoille ihan liian aikaisin.

Suomi oli kerrankin ensimmäisten joukossa. Vuonna 1997 YLE perusti DAB-verkon koelähetyksiä varten. Pian digitaajuuksilla kuultiinkin ihan uusia kanavia, kuten Radio Peiliä tai Yle Q:ta. Suositun Yle Puheenkin historia alkaa digiradiosta.

Valitettavasti vain näitä lähetyksiä ei voinut kuunnella oikein millään. Aluksi vastaanottimia ei yksinkertaisesti ollut, ja kun niitä lopulta saatiin, ne olivat ylimaallisen kalliita.

Esimerkiksi syyskuussa 2004 Hämeen Sanomat kertoi, että Suomessa oli myyty vain 14 kappaletta Sonyn dab-radiovastaanottimia. Kyllä, neljätoista. Perinteisiä analogisia radioita maassamme on todennäköisesti useita kymmeniä miljoonia.

Digiradio muuten maksoi tuolloin 1309 euroa.

Aika parantaa tekniikkaa. Jo vuonna 2008 markkinoilla oli pienen mp3-soittimen kokoisia vastaanottimia ja ensimmäiset normaalihintaiset DAB-autoradiotkin olivat kaupoissa.

Valitettavasti vain Yleltä loppui juuri sillä hetkellä kärsivällisyys ja koko kallis DAB-verkko ajettiin alas samana syksynä, jolloin kohtuuhintaiset vastaanottimet saapuivat kauppoihin.

Unelmaa digiradiosta ei kuopattu Euroopassa. Briteissä DABista on tullut aivan tavallista arkipäivää ja Norjassa puolestaan pian jo joka toisella kotitaloudella on digiradio. Vuoden 2017 jälkeen Norjassa lähetetään vanhalla tekniikalla vain paikallisohjelmia.

Meillä Suomessa taas hämmästellään mitä oikein tulikaan tehtyä. Kohta joku varmasti vaatii rakentamaan uudestaan kuusi vuotta sitten tuhotun DAB-verkon.