Uutiset

Tarja Halosen rohkeus puntariin

Vanhan sanonnan mukaan voittajan on helppo hymyillä. Tarja Haloselta irtosi hymy vaalien jälkeisessä lehdistötilaisuudessa, mutta hänen puheessaan oli myös yllättävää pisteliäisyyttä, ehkä katkeruuttakin. Kunniansa sai kuulla lehdistö ja ennen muuta Niinistön leiri, joka jakoi Halosen mielestä yllättävästi kansaa kahtia.

Halosen arvio on outo ja yksipuolinen. Hänen vaalitaistelunsa moottori oli SDP. Tukea hän otti auliisti vasemmistoliitolta ja SAK:lta, yleensäkin ay-liikkeeltä. Vaalivoiton jälkeen Halonen juhli kannattajineen Helsingin työväentalolla. Jos kansan kahtiajako halutaan korostaa, sitä harrasti kyllä sekä Halosen että Niinistön leiri.

Suoran kansanvaalin toisella kierroksella kansa jakautuu kahtia. Vaalin luonteen takia tältä ei voi välttyä. Mitään yhteiskuntaa järkyttävää ei tapahtunut sen paremmin kuusi vuotta sitten Halosen ja Ahon kaksitaistelussa kuin nytkään. Vaalien jälkeen elämä jatkuu, eikä Halosella ole mitään vaikeuksia olla tahtonsa mukaisesti koko kansan presidentti – myös sen kansanosan, joka äänesti toisella kierroksella Niinistöä.

Suomalaiset kunnioittavat sentään lähes kiitettävästi kansanvaltaa.

Halosen näkemyksen mukaan yhteiskunnassa on tilausta arvojohtajalle. Hän kaavailee tarttuvansa seuraavan kuusivuotiskautensa aikana entistä rohkeammin köyhyyteen, tasa-arvoon, työttömyyteen ja palveluiden takaamiseen.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että Halonen on jossain määrin tyytymätön presidentin valtaan ja siksi hän aikoo sitä hankki lisää. Tyhjän päällä hän ei aikeineen seiso, sillä monien tutkimusten mukaan kansa kaipaa vahvaa johtajaa. Presidentin poliittinen valta on edelleen kutistumassa, joten tässä mielessä Halosen on sujuvaa pyrkiä arvojohtajaksi.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on aivan varmasti tilaa keskustelulle, joissa punnitaan arvoja ja niiden tärkeyttä. Arvoista ei koskaan puhuta liikaa, ennen muuta arvoista pitää kuitenkin johtaa tekoja. Arvottomuudesta kertoo esimerkiksi Nokian toimitusjohtajan Olli-Pekka Kallasvuon tuore tuomio veropetoksesta. Ahneus ohjaa liikaa ihmisten käyttäytymistä ikään, sukupuoleen ja tulotasoon katsomatta.

On mielenkiintoista nähdä, millaisen roolin Halonen aikoo arvojohtajana ottaa. Keskittyykö hän vain puhumaan ”hyvin asioiden” puolesta vai onko hänellä rohkeutta myös esittää arvioitaan miten lopulta kaikille tärkeät hyvinvointipalvelut rahoitetaan? Suomi on saatu kukoistamaan työtä tekemällä ja yrittäjyyttä arvostamalla. Tämä on syytä muistaa.

Yhteiskuntakeskeinen ajattelutapa on murentumassa, mikä seikka ravistelee erityisesti sosiaalidemokraatteja. Halosella olisi paikka julistaa, että yksilöiden on otettava entistä suurempi vastuu elämästään. Tämän alleviivaaminen ei tarkoita apua tarvitsevien heitteillejättöä.

Päivän lehti

27.10.2020

Fingerpori

comic