Uutiset

Tärkeät talouskysymykset jäivät sivuosaan

Hämeenlinna 22. heinäkuuta 2010

Puoluejohtajat eivät halunneet tai osanneet vielä vastata tulevan vaalikauden keskeisimpään kysymykseen: miten julkisen talouden kestävyysvaje tilkitään tulevina vuosina?

Eilen Porissa Suomi Areenassa käytyä puoluejohtajatenttiä luonnehdittiin huhtikuun eduskuntavaalien avaukseksi.

Puoluejohtajien varovaisuus oli varmasti pettymys niin televisiosta tenttiä seuranneille kuin paikanpäälle olleelle satapäiselle yleisölle.

Kiivainta keskustelua käytiin sukupuolineutraalista avioliitosta ja maahanmuutosta. Jälkimmäistä keskustelua vei odotetusti perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.

Mielipidetiedustelut ovat näyttäneet perussuomalaisille jatkuvasti nousevia lukuja. Puolue on kivunnut viime kyselyissä yli kymmenen prosentin kannatukseen ohi vihreiden ja vasemmistoliiton.

Ilmeisesti suosion kasvu rohkaisi Soinia entistäkin populistisempiin lausuntoihin. Hän muun muassa totesi, että kadulla kerjäävät romanialaiset surkuttelevat haastatteluissa tilannettaan ja puhuvat hetken päästä tuhannen euron kännykkään!

Mummojen karkotuksesta jankuttaminen on hänen mukaansa järjetöntä, koska omienkin vanhusten hoidossa on paljon korjattavaa.

Tällaisten lausuntojen edessä muut puoluejohtajat hymistelivät, eivätkä ryhtyneet vastaväitteisiin tai tyrmäämään heittoja populistisiksi.

Väkisinkin jäi se kuva, etteivät muut puoluejohtajat halua haastaa Soinia. Miksi näin?

Kyse on ehkä siitä, ettei maahanmuutosta kyetä keskustelemaan. Mielipiteet napaistuvat ja toisaalta Soinin suosion kasvu tekee varovaiseksi.

Outoa tässä on sekin, että SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen joutui taas puolustelemaan lausahdustaan siitä, miten maassa pitää elää maan tavalla.

Sen sijaan Soinin paljon jyrkempiin lausuntoihin ei vaadita perusteluja.

Maahanmuuttokysymykset ovat toki tärkeitä. Suomi joutuu jo lähitulevaisuudessa paikkaamaan työntekijävajetta enenevässä määrin vierastyövoimalla.

Asiat pitäisi nyt hoitaa niin, ettei rasismi lähde kasvuun. Äärimmäisen vaikeaa se kuitenkin on, koska syvää ja analyyttistä keskustelua asiasta ei kyetä synnyttämään.

Nykyisellä asetelmalla Soini korjaa maahanmuuttokeskustelusta kaikki saatavilla olevat irtopisteet.

Aihe on herkullinen, samoin kuin homoparien oikeuksien asettaminen lain edessä samalle viivalle heterojen kanssa.

Toivon mukaan nämä populistiset aiheet eivät varasta liian suurta osaa poliittisesta keskustelusta.

Keskeisin kysymys Suomen tulevaisuuden kannalta on se, miten julkisen talouden kestävyysvaje kyetään hoitamaan ilman hyvinvointiyhteiskunnan keskeisten palvelujen ja tukien rapautumista.

Jos näin käy, Suomi jakautuu entistä selvemmin huono- ja hyväosaisiin. Sellainen olotila olisi vaaraksi jopa yhteiskuntarauhalle ja toisi arvaamattomia sosiaalisia ongelmia.

Suomella on vielä toistaiseksi neljänneksi vähiten julkista velkaa EU-maista kansantuotteeseen nähden, joten mahdollisuuksia on.

Se vain edellyttää korkeaa yli 70 prosentin työllisyysastetta, verojen korotuksia ja kuntapuolella reformia, joka nostaa merkittävällä tavalla tuottavuutta.

Rohkaisevia ovat historian opetukset. Vaikeuksien keskellä Suomessa on aina löydetty vahva yhteinen tahtotila ja ongelmista on noustu ylös entistä kilpailukykyisempinä.

Päivän lehti

6.4.2020