Uutiset

Tärkein sentään saavutettiin

Vaikeuksien kautta voittoon. Näin voi sanoa eilen syntyneestä tulosovusta, jonka palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöt solmivat.

EK oli pitkään valitsemallaan linjalla eli kieltäytyi johdonmukaisesti kaikista keskitettyyn sopimiseen viittaavista malleista. Hallituksen ja työntekijäpuolen patistelut lakonuhkineen saivat työnantajapiirit lämpenemään keskitetylle mallille.

Sekin uhkasi kaatua tekstikysymyksiin, kunnes pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vetosi sopijaosapuoliin, että josko kerran vielä.

Vihdoin eilen pihtisynnytys onnistui. 25 kuukauden mittainen sopimus nostaa palkkoja 4,3 prosenttia. 13 ensimmäisen kuukauden aikana korotus on 2,4 prosenttia ja loppuajalta 1,9 prosenttia. Tammikuussa maksetaan vielä kaikille täyttä työpäivää tekeville 150 euroa kertakorvauksena.

Nyt siis sovittiin vain raameista. Kukin ala vielä neuvottelee, miten palkat raamin sisällä maksetaan.

Hallitus voiteli työnantajapuolen sopimishaluja 1,5 prosenttiyksikön alennuksella yritysveroihin.

Hallitus seuraa nyt, miten laajasti sopimukseen tartutaan. Jos laajuus on riittävä, tehdään tuloverotaulukoihin 0,4 prosentin kevennys.

Sopimukseen pääsyä tervehdittiin laajasti ilolla. Sen sijaan sopimuksen sisältöön suhtauduttiin nyrpeästi muun muassa yrittäjäjärjestöissä.

Korotuksia pidettiin liian suurina. Yrittäjille olisi sopinut paremmin valtiosihteeri Raimo Sailaksen ehdotus palkkojen jäädyttämisestä kahdeksi vuodeksi.

Se olisi Sailaksen mukaan lisännyt suomalaisyritysten kilpailukykyä ja luonut edellytykset työpaikkojen lisäämiselle.

Solmittu sopimus on kompromissi, joka pitää tilanteen lähinnä ennallaan.

Hallitukselle sopimus on voitto, koska se ilmaisi selkeästi tahdon keskitettyyn ratkaisuun, ja viime kädessä Katainen toimi sopimuksen kätilönä. Jopa niin, että teknologiateollisuuden johto arvosteli hallitusta liiasta innokkuudesta astua keskusjärjestöjen tontille.

Vaikka tuposanan käyttö onkin pannassa, raamisopimus oli tavallaan paluuta vanhaan. Lähitulevaisuus näyttää, tuleeko paluusta pysyvä vai poikkeus.

Ainakin Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti, että sen tavoitteena on sopimisen vieminen liittotasolle ja yhä enemmän yrityksiin. Nyt tehtiin poikkeus epävarman taloustilanteen takia.

Pyrkimystä yrityskohtaiseen sopimiseen löytynee. Kokemukset lähimenneisyydestä eivät kuitenkaan ole rohkaisevia. Liittotason ratkaisuista tuli kilpailu nimelliskorotuksista. Huutokauppa äityi paikoin hurjaksi. Reaaliansiot nousivat vuodessa useilla prosenteilla.

Korotukset eivät menneet maksuvaran mukaan. Sääntönä oli, että liiton vahvuus ratkaisi korotusprosentit työnantajan taloudellisesta tilanteesta riippumatta.