Uutiset

Tarraa vatsaan, pyydä raportti ja unohda

Jos on oikein iloinen jälleennäkemisestä, tartutaan toista vatsasta kiinni. Siinä sitten tuijotellaan toista hymyssä suin silmiin ja veivataan käsillä vatsaa vähän aikaa. Länsimaalaisena olo on varsin vaivaantunut, mutta Thaimaassa on arkipäivää kosketella toisen vatsaa. Näin näytetään, kuinka mukavaa onkaan nähdä.

Lähimmäisen vatsan taputtelu ei ole Suomessakaan niin outoa. Ainakin raskaana olevat naiset joutuvat tämän tästä huomaamaan, kuinka puolituttujen kädet ovat vatsalla. Siinä sitten kokeillaan, arvioidaan ja mittaillaan. On se aika kova, on se iso, ai noin pieni. Vatsaa arvioidaan kuin mitäkin näyttelyesinettä ja sitä on lupa koskea kysymättä.

Samalla myös tulevan äidin pitää raportoida yleisvointi, hormonaaliset häiriöt, vatsan toiminta, vauvan liikkeet, tulevan isän tunnot, anopin innostusaste ja mahdollisesti myös tulokkaan sukupuoli tai ainakin villi veikkaus siitä.

Ensikertalainen odottaja on yhtä hämillään kun joutuessaan thaimaalaisen syleilyyn. Eikä tässä vielä kaikki.

Koko vauvahössötys on perin kummallista. Kun käy vaunuostoksilla kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa, myyjä katsoo tomerasti vatsaa ja sanoo, että olette ostoksilla aivan liian myöhään.

– Suurin osa hankkii vaunut jo paljon aikaisemmin. Nyt täytyy tyytyä jäljellä oleviin malleihin ja väreihin. Tehtaaltakin saa enää ihan mitä sattuu, myyjä toteaa ja esittelee vaunuja samalla tyylillä, kun miehille myydään autoja.

Ennen vaunuostoksille menoa olisi pitänyt lukea netistä vertailuja, testejä, turvallisuusluokituksia ja rengastestejä, jotta ymmärtäisi, mitä ihmettä myyjä oikein selostaa.

Ympäristö odottaa, että jokaisen odottavan pitäisi hurahtaa vauvamaailmaan ja kuluttaa kaikki liikenevät eurot vauvan hyvinvointiin. Samalla pitäisi olla energisimmillään: ommella, puunata ja rakentaa pesää. Pitäisi myös päättää vankkumaton kanta imetykseen, vaippoihin, nukuttamiseen ja hoitovapaan pituuteen.

Pelottavinta on se, että todennäköisesti muutaman kuukauden kuluttua synnytyksestä käy jo itsekin kaupan kassalla raskaana olevan naisen vatsaan kiinni ja odottaa kuulevansa täydellisen raportin odotuksen vaiheista. Täytyyhän jokaisen synnyttäneen naisen pitää huoli siitä, että odottavat saavat osansa kanssasisarien huomiota odotusaikana.

Tuskin kukaan kuukauden kuluttua enää tarraa vatsaani ja ihastelee sen löystynyttä olemusta, sillä ketä kiinnostaa roikkuva, raskausarpinen vatsa. Katse kiinnittyy sylissä olevaan pakettiin. Sitten odotetaan raporttia pienokaisen suolen toiminnasta, imukyvystä ja kenen näköinen se oikein onkaan.

Ehkä raskausajan hössötys onkin sitä, että jokainen nainen tietää, että kun vauva on maailmassa, äiti unohdetaan täysin. Ellei sitten lennä lomalle Thaimaahan.

tuulia.viitanen@hameensanomat.fi