Uutiset

Tarvitseeko presidentti seksikkäät kädet?

Naistenlehden kansikuvassa poseeraa onnellisen näköinen pariskunta. Mies on kietonut kätensä suojelevasti vaimonsa harteille, hän katsoo suoraan lukijaan. Nainen nojaa miehensä rintakehään, käsi on asetettu vyötäisille kuin turvaa hakemaan.

MeNaisten kannessa hymyilevät Sdp:n presidenttiehdokas Paavo Lipponen sekä vaimonsa Päivi Lipponen. Kuva on epäilemättä hyvin tarkkaan mietitty. Kannen teksti kertoo, että ”Paavossa seksikkäintä ovat isot, lämpimät kädet”.

Itse juttu piirtää kuvaa lempeästä Paavosta, joka rakastaa tyttäriään yli kaiken. Hänet esitetään myös harkitsevaisena ja työlleen omistautuneena miehenä. Paavoon tehdään tuttavuutta vaimon avulla, ja Päivi Lipposen ansiosta Paavo on kansikuvaan päässytkin. Naistenlehtien kannet kun ovat perinteisesti naisten aluetta, niissä mies ei esiinny kuin puolisonsa rinnalla.

Naistenlehtien voimaa ei kannata aliarvioida. Presidentinvaalit ovat henkilövaalit, joissa haetaan kansalle johtajaa. Naistenlehdissä tai hömppälehdissä jos missä ehdokkaiden on mahdollista antaa itsestään paras mahdollinen vaikutelma. Kritiikkiä ei ole, kun ei puhuta asioista.

Asioilla on toki oma painoarvonsa, mutta niin on myös mielikuvilla. Ja kun puhutaan johtajuudesta, ovat mielikuvat tärkeitä rakennuspalikoita.

Sillä ei tietenkään oikeasti ole mitään merkitystä, kuinka lämpimät tai seksikkäät kädet ehdokkaalla on. Ihan yhtä epäolennaista on se, osaako ehdokas rypyttää karjalanpiirakoita.

Vuonna 1994 presidentti valittiin ensimmäistä kertaa suoralla kansanvaalilla. Vaalien alla presidenttiehdokkaat osallistuivat suosittuun Tuttu juttu -parisuhdevisailuun.

Ohjelmassa Eeva-vaimonsa kanssa esiintynyt Martti Ahtisaari teki tuolloin katsojiin vaikutukseen esiintymisellään. Jälkeenpäin huhuttiin, että Ahtisaaren letkeä esiintyminen sekä piirakanrypytystaidot olisivat peräti ratkaisseet presidenttipelin hänen edukseen.

Sitä on vaikea sanoa, ratkaisiko hömppävisailuun osallistuminen pelin Ahtisaaren eduksi. Mutta se on varmaa, että tuossa vaiheessa ehdokkaat viimeistään ymmärsivät, miten suurta osaa viihde ja mielikuvat kampanjoinnissa näyttelevät.

Mielikuvilla kampanjoiminen ei ole helppoa. Vuonna 2000 pääehdokkaiksi valikoituivat Tarja Halonen (sd.) sekä Esko Aho (kesk.). Perinteisiin arvoihin vedonneen Ahon kampanja ei yllättäen uponnutkaan suomalaisiin, vaan ydinperheen kanssa poseeraaminen tuomittiin jopa liian amerikkalaistyylisenä.

Tosin vuonna 2000 Ahoa tuskin olisi minkäänlainen kampanja siivittänyt voittoon, sillä halu saada ensimmäinen naispresidentti maahan oli kova.

Mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon ehdokkaat avaavat yksityistä oveaan näiden vaalien kynnyksellä. Mielenkiintoista on sekin, saako Pekka Haavisto (vihr.) kasvojaan yhdenkään hömppälehden kanteen.

susanna.kinnari-kuparinen@hameensanomat.fi