Uutiset

Tasa-arvo on mennyt takapakkia

Naiset eivät ole vieläkään samalla viivalla miesten kanssa, kun puhutaan palkkatasa-arvosta.

Tätä mieltä on hämeenlinnalainen kansanedustaja Tarja Filatov (sd.), joka toimii myös tasa-arvoasian neuvottelukunnan Tanen varapuheenjohtajana.

Hänen mukaansa taloudellinen tasa-arvoisuus ”on mennyt takapakkia” tuloerojen kasvaessa. Se heijastuu myös sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon.

-Naiset ovat enemmistönä julkisella hoiva- ja opetuspuolella, missä on aidosti pulaa rahasta. En usko, että palkkaerot poistuvat ilman verotason korotusta, Filatov sanoo.

Hän kaipaa tasa-arvolakiin tiukempia säädöksiä työn samanarvoisuuden arvioinnista.

-Palkkakäsitteeseen on yhdistettävä erilaiset lisät ja palkkoja on vertailtava toimialarajat ylittävästi. Myös luottamusmiesten tiedonsaantioikeutta on parannettava, Filatov sanoo.

Hänen mukaansa valtion ja kuntien palkkausjärjestelmää uudistettaessa on arvioitava uudistusten sukupuolivaikutukset.

-Samapalkkaohjelma ei saa olla vain ylätason ohjelma, vaan sen viemistä käytäntöön on tehostettava. Laki on säädetty vuonna 1963, mutta ilman paikallistason toimia pelkkä laki ei eroja poista, Filatov toteaa.

Myös ikä on syrjinnän syy

Palkkauksen lisäksi työelämässä on muutakin korjattavaa. Vaikka Suomessa oli 12 vuotta naispresidentti, sukupuolisyrjintää tapahtuu yhä esimerkiksi rekrytointitilanteissa.

-Tasa-arvovaltuutetun toimistoon tuli viime vuonna alle 30 syrjintävalitusta ja niistä noin kolmannes oli miesten tekemiä. Todellisuudessa syrjintää tapahtuu paljon enemmän ja sukupuolen lisäksi myös ikä on voimakas syrjinnän syy, Filatov sanoo.

Hänen mukaansa naiset voivat edetä valtakunnanpolitiikassa ja ”hypätä tiettyjen hierarkiatasojen yli”.

-Mutta jos katsotaan vaikkapa kuntapolitiikkaa, niin valtuustojen ja kunnanhallitusten johdossa on hyvin vähän naisia, kaupunginjohtajina suorastaan minimaalisen vähän, Filatov muistuttaa.

Maaseudun naiset ruokkivat miljoonia

Filatov vieraili tällä viikolla New Yorkissa YK:n tasa-arvokokouksessa, jossa keskityttiin naisten aseman parantamiseen.

Eniten häntä kosketti kehitysmaasta tulevien nuorten tyttöjen tapaaminen. Maailmassa noin kymmenen miljoonaa tyttöä pakotetaan vuosittain naimisiin liian varhain.

-Jabol kertoi naapurintytöstä, joka naitettiin 10-vuotiaana. TYttö oli innoissaan kauniista häävaatteista ja leikki uudessa perheessä anoppinsa lastenlasten kanssa, eikä ollenkaan ymmärtänyt, mitä avioliitto tarkoitti. Kunnes todellisuus paljastui ja lapsuus loppui, Filatov kertoo.

Tilaisuudessa pohdittiin, millaiset rakenteet johtavat tällaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Usein vanhemmat toivovat tytöille taloudellista turvaa sekä suojaa koulutiellä tapahtuvia raiskauksia vastaan.

-Kyse voi olla myös perinteisistä kunnia- tai kunnioituskysymyksistä. Näitä vetovoimarakenteita on purettava, Filatov sanoo.

Hänen mukaansa myös suomalaiset voivat edesauttaa tasa-arvon toteutumista maailmalla. Suomen kehitysprojekteissa on perinteisesti painotettu naisten ja lasten asemaa.

Tärkeintä on vaikuttaa maaseudun naisiin, joiden asema on maailman heikoimpia.

-Jos naisilla olisi yhtäläinen pääsy siemeniin, maan omistusoikeuteen, työkaluihin, koulutukseen ja markkinoille kuin miehillä, niin maatalouden tuottavuus nousisi 20-30 prosenttia. Kymmenet miljoonat ihmiset välttyisivät nälältä, Filatov sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

25.1.2020