Uutiset

Tasapainoinen esitys EU:n perustuslaiksi

Euroopan unionin poliittiset johtajat löysivät sovinnon EU:n uudesta perustuslaista pitkän ja tiukan väännön jälkeen. Mitään muuta ei voinut edes kuvitella yksin siksi, että EU:ssa on 25 jäsenvaltiota, kaksi poliittista päävoimaa sekä lisäksi lukuisia muita parlamenttipuolueita. Tyylipisteitä on nyt turha jakaa, sillä tärkeintä on itse asia, sovinto!-!vihdoin!-! EU:n uudesta perustuslaista.

Mistä itse asiassa sovittiin? Vasta esityksestä perustuslaiksi. EU-johtajien tasapainottama laki joutuu jäsenmaissa vielä niin moneen puntariin, ettei lain hyväksyminen ole täysin varmaa. Esitys on kuitenkin puutteineenkin niin onnistunut, että jäsenmaiden sietäisi tuntea vastuunsa lain hyväksymisestä. Jos varsinkin pienet EU-maat ryhtyvät rukkaamaan lakiesitystä, lopputulos voi olla juuri niille paha pettymys. Kuuhun ei kannattaisi varsinkaan näin vakavassa asiassa kurkottaa.

Perustuslaki on kasvattamassa suurten EU-maiden valtaa, mitä pienet valtiot, Suomi muiden mukana, arvostelivat sovinnon syntyyn asti. Pienet ovat pahoillaan muun muassa siitä, ettei jokaisella EU-maalla ole enää vuoden 2014 jälkeen omaa komissaaria. Tässäkin on muistettava, että kysymys on suunnitelmasta. Vuoteen 2014 on pitkä aika, joten EU:n komissaarikanta voi vielä moneen kertaan muuttua. Jo tehtyjä päätöksiä voidaan aina ”tarkistaa”.

Pienet maat arvostelevat liian yksioikoisesti suurten valtioiden vallan kasvua. Mitään tiukkaa suurvaltioiden ryhmittymää ei EU:ssa ole olemassakaan: Ranska, Britannia ja Saksa ovat monissa asioissa eri linjoilla. Toiseksi EU:n toiminnan jämäköityminen, mikä on yksi uuden perustuslain keskeisiä tavoitteita, palvelee tietysti myös pienten jäsenmaiden etua. Suuret valtiot hyötyvät EU:n hajanaisuudesta ja heikkoudesta. Esimerkistä käy vakaussopimus, jota Ranska ja Saksa ovat rikkoneet ilman vakavasti otettavaa rangaistuksen uhkaa. Eikä tällä asialla ole tekemistä uuden perustuslain kanssa! Suurten valtioiden pitäisi yksinkertaisesti ymmärtää vastuunsa EU:n kehittämisestä olipa perustuslain sisältö mikä hyvänsä.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) arvioi kiihkottomasti perustuslakisovintoa. Vanhanen, kuten vastuulliset puolueet ja poliitikotkin, tunnustaa pienen Suomen poliittisen voiman rajat. On harhaista kuvitella, että Suomesta olisi ollut lakikiistassa suuren EU-laivan ohjailijaksi. Suomi oli rakentamassa eurooppalaista yhteistyötä ja tässä tehtävässä se onnistui omista tavoitteistaan liikaa tinkimättä. On merkillepantavaa, että Suomella on tulevaisuudessakin esimerkiksi oikeus maksaa kansallista maataloustukea.

Vasemmistoliitto kiirehti vaatimaan perustuslaista kansanäänestystä. Kaikilla asioilla voi politikoida, mutta on vaikea nähdä, mitä perimmäistä hyötyä Suomelle on järjestää laista kansanäänestys. Laki on vaikeasti avautuva kokonaisuus ja jo etukäteen on rehellisyyden nimissä laskettavissa, että kantaa lakiin ottaisivat innokkaimmin EU:n jyrkät vastustajat. Kansa ei siis ottaisi äänestyksessä kantaa itse pääasiaan, perustuslakiin.

Päivän lehti

5.4.2020