Uutiset

Tasatuki voi lannistaa yrittäjyyttä

Euroopan unionissa viime kesänä sovittu maataloustukien uudistus toteutetaan Suomessa yhdistelmämallina. Suurin osa CAP-tuesta maksetaan tasatukena peltohehtaarien perusteella. Vain osa viljelijöiden tuesta perustuu tuotantomääriin.

Parin vuoden päästä voimaan tuleva uudistus tarkoittaa sitä, että tuotannolla, pelloilta korjattavan sadon tai kotieläintuotteiden määrällä ei ole enää keskeistä merkitystä viljelijän tuloihin.

Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on leikata ylituotantoa ja sen kustannuksia. Tuotantoa ohjataan sellaisia elintarvikkeisiin, joista markkinoilla saa kelpo hinnan. Oikean tuotantosuunnan valitsemalla viljelijöillä on mahdollisuus lisätuloihin markkinalähtöisesti.

Ajatus toimii teoriassa, mutta Suomessa, jossa maatalous toimii ilmastollisesti äärioloissa, vaihtoehdot ovat kuitenkin rajalliset. Pohjoisen lyhyessä kesässä vain aniharva peltokasvi menestyy. Maan eteläosissa vaihtoehtoja on toki enemmän, mutta omat rajoituksensa ovat vilja-Suomessakin.

Tasatuen epäillään passivoivan viljelijöitä, motivaatio katoaa. Mikäli tuet, jotka merkitsevät noin puolta vuoden tuloista, tulevat tilille ilman kovaa työtä ja taloudellisia uhrauksia, kuka enää viitsii tosissaan yrittää.

Ajatus näennäisviljelystä saattaa viehättää ikääntyneitä, tilanpidosta luopumista suunnittelevia tuottajia. Velat on maksettu ja toimeentulo muutenkin turvattua. Heitä tuskin kiinnostaa tilansa kehittäminen tai kalliiden investointien toteuttaminen etenkään, jos jatkajaa ei ole tiedossa.

Tilanne saattaa koitua hankalaksi kotimaiselle elintarviketeollisuudelle sekä yrityksille, jotka valmistavat maatalouden tuotantotarvikkeita, lannoitteita, rehuja tai koneita.

Jos alkutuotannon perusta kotimaassa pettää, on vaikea kuvitella, että elintarviketeollisuus toisi raaka-aineita ulkomailta. Suomalaiset opetettaisiin vieraaseen leipään.

Maataloudelle tuotantopanoksia valmistava teollisuus kuihtuisi ja työttömien jono kasvaisi entisestään.

Toisaalta kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa. He ovat vakuuttuneet sen laadusta ja puhtaudesta.

Myös viljelijät haluavat ansaita työllään ja ammattitaidollaan. Heille on epäilemättä kiusallista nostaa palkkaa ammatista, jossa eletään koko ajan käsijarru päällä.

MTK:n johto nieli tähänastisen EU-ajan merkittävimmän uudistuksen yllättävän helposti. Vaihtoehtoja ei taida olla kovin runsaasti tai ne olisivat olleet nyt sovittua järjestelmää huonompia. Tyytyväisyyttään maatalousjohtajat eivät puhkuneet, vaan kertoivat olevansa tasaisen tyytymättömiä. Tämä antanee viitteitä siitä, ettei neuvottelutulos enää nostata suuria alueellisia riitoja.

Neuvotteluja siivitti tieto siitä, ettei vanhaan ole paluuta. Unionin talous ei yksinkertaisesti kestä enää maatalousmenoja etenkin, kun vappuna mukaan tuli kymmenen uutta jäsentä, joista osa merkittäviä maatalousmaita.