Kolumnit Uutiset

Taskumessuja sinisen valon hehkussa

Tiede ja uskonto eivät kulje käsi kädessä. Väärin.

Jo scifi-elokuvassa Apinoiden planeetta (1968) esitettiin tulevaisuudennäkymä, jossa uskonto ja tiede kulkevat näennäisen sulassa sovussa rinnatusten. Valvotusti, toki.

Nyt uskonto on tavallisen ihmisen näkökulmasta askeleen lähempänä tiedettä.

Järkälemäistä kaanonia, Raamattua, voi imuroida netistä älypuhelimeen yli 1000 eri kielellä. Lähes 300 miljoonan on tehnyt sen jo.

Kristinuskon näkemyksen mukaan Raamattu sisältää sanoman, jonka jumala haluaa kertoa ihmiskunnalle. Nyt se tapahtuu appina (engl. app) eli mobiilisovelluksena.

Kyllä appiukko tietää, onhan häntä brändätty jo muinaisista ajoista alkaen. Digiaikakautena on väliä, missä formaatissa sanoma lähetetään.

Nyt jumala kulkee miljoonien ihmisten mukana taskuissa.

Koska näytöltä tihrustaminen rasittaa silmiä paperilta lukemista enemmän, alkaa liikkuva katekismus arvatenkin tiivistyä klikkiotsikoihin. Niiden alta paljastuisi whatsapp-viestin verran eli muutaman merkin mittaista luettavaa

Kenellä parikymppisellä edes on nykypäivänä aikaa tai malttia lukea pitkiä litanioita, kun somessa viihdytään keskimäärin 13–17 tuntia viikossa?

Kirkossa käynti on kohta tarpeetonta, kun sanansaattoväkeä on alettu ulkoistaa. Rukoushuoneissa ikkunoista tulvivan hartaan ylävalon sijaan virsiä veisataan kotisohvalla älypuhelimen sinistä hohkaavan valon hehkussa.

Jopa omien syntien tunnustaminen käy nykyisin näppärästi mobiilisovelluksella. Liittyyköhän se siihen, että jumala antaa anteeksi, mutta nykykiireessä hänenkin kärsivällisyydellään on rajansa? Sovellus muistuttaa myös aamu- kuin iltarukouksista.

Suomessakin on kehitetty muun muassa Jubiili-sovellus, joka etsii sijainnin perusteella lähimmän messun käsiohjelmineen, teksteineen ja virsineen, kunhan sallii sovelluksen käyttää sijaintitietoja.

Kysymys: mikä on uskonnollisten sovellusten kohderyhmä?

Esimerkiksi Kirkon tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan usko jumalaan vähenee sukupolvi kerrallaan. 15–29-vuotiaista kristinuskon jumalaan uskoo enää 15 prosenttia ja 34 prosenttia ei laisinkaan.

Vielä toistaiseksi ainakin Twitter, Instagram ja Facebook näyttävät panevan kampoihin jubiileille.