Uutiset

Täsmäisku harmaaseen talouteen

Huhtikuun alussa tuli voimaan lainmuutos, jolla rakennusalalla otetaan käyttöön käännetty arvonlisävero. Se tarkoittaa sitä, että arvonlisäveron maksaa alihankkijoiltaan palveluja ostava pääurakoitsija. Yleensä arvonlisäveron maksaa palvelujen tai tuotteiden myyjä.

Rakennusalan järjestöt palkansaajia edustavaa Rakennusliittoa lukuun ottamatta ovat harmissaan uudesta verotusjärjestelmästä. Moittijat pelkäävät pääurakoitsijoiden töiden lisääntyvän entisestään, sillä rakennusalalla on käytössä erilaisia arvonlisäverokantoja.

Käänteinen arvonlisävero koskee peräti 60 000 eri kokoista yritystä. Suurilla yrityksillä on varaa palkata ammattilaiset hoitamaan veroasioitaan, mutta on selvää, että pienyrittäjän on tehtävä kaikki itse. Työpäivä venyy vääjäämättä pitkäksi, kun varsinaisten ammattitöiden jälkeen pitää vielä paneutua verobyrokratian ihmeelliseen maailmaan.

Käännetyllä verovelvollisuudella on ilman muuta hyvä tarkoitus. Se parantaa rehellisten yrittäjien asemaa ja kitkee rakennusalalle syvälle juurtunutta harmaata taloutta.

Rakennusalalla rehottavat laittomat menettelytavat ovat olleet yleisessä tiedossa jo pitkään. Tämän tästä joku käryää, käy käräjillä saamassa rangaistuksensa, mutta hetken päästä työt jatkuvat toisella toiminimellä tai naapurimaihin rekisteröidyn yrityksen lukuun. Edes muutaman vuoden mittaiset liiketoimintakiellot, ankarat sakot ja rikoshyödyn menetykset eivät pidä vilpistelijöitä loitolla rakennuksilta.

Toimiala on ketjutettu niin tehokkaasti, että vähänkin suuremmalla työmaalla pääurakoitsijan on lähes mahdotonta pysyä ajan tasalla siitä, ketkä kulloinkin ovat töissä ja kenen palveluksessa.

Rakennusala voi syyttää myös itseään siitä, että sitä ”rangaistaan” ainoana toimialana käänteisellä arvonlisäverolla. Alan yrityksillä olisi ollut aikaa perustaa ryhtiliike ja käydä myös omin voimin rikollisen toiminnan kimppuun. Koska valvonta ei ole ollut kattavaa, tilaisuuksia väärinkäytöksiin on ollut lähes rajattomasti.

Rakennusalalla on rehellisen yritystoiminnan rinnalla kiusallisen laajat ja monilonkeroiset pimeät markkinat, joissa liikkuu paljon rahaa. Kärjistetysti voidaan jopa sanoa, että rikos on kannattanut, koska läheskään kaikki eivät ole koskaan jääneet kiinni.

Valtiovalta ja virkamiehet uskovat lujasti käänteisen arvolisäveron kitkevän harmaan talouden rakennusalalta. Yrittäjät ovat toista mieltä, ellei valvontaa tehosteta todella paljon.

Verottajalle jää tuskin muuta mahdollisuutta kuin perustaa rekisteri kaikista rakennusyrityksistä ja niiden työntekijöistä. Rakennuksilla saisivat työskennellä vain ne, joilla on asianmukainen verotunnus rintapielessään.

Sekään tuskin lopettaisi tarkastuksen tarvetta kokonaan, mutta rakennuksillakin voisi kokeilla elintarvikealalla tuttua omavalvontaa.