Uutiset

Tässä asiassa Suomi ehätti ensimmäiseksi koko maailmassa – muoviongelman ratkaiseminen on myös bisnesmahdollisuus

Muoviveron käyttöönotto halutaan selvittää. Muovia kerätään kierrätykseen yhä enemmän kotipihoista. K-ryhmä poistaa mikromuovit Pirkka-pesuaineista tämän vuoden aikana.
Muovijätettä paalattuna. Kuvituskuva.

Suomen ja koko maailman ensimmäinen muovitiekartta tähdentää muoviongelmasta poikivia bisnesmahdollisuuksia Suomelle.

Tiistaina ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) luovutetussa muovitiekartassa todetaan Suomella olevan biomateriaaliosaamista ja raaka-aineita, joilla voidaan korvata muoveja.

Muovitiekartan laatineen yhteistyöryhmän mukaan näihin korvaaviin ratkaisuihin tulisi panostaa kunnolla ja perustaa kansallinen ohjelmakokonaisuus ja New Plastics Finland -osaamisverkosto.

– Muoviosaamisen kehittäminen palvelee myös suomalaisten yritysten vientiä, raportissa todetaan.

Suomi voisi vaikuttaa esimerkiksi perustamalla roskaantuneelle merialueelle kummikohteen, joka toimisi näyteikkunana ja ponnistuslautana uusille ratkaisuille.

Yhteistyöryhmän mukaan tarvitaan lisäksi tutkimuskokonaisuus selvittämään muovien terveys- ja ympäristövaikutuksia ja niiden ratkaisuja.

– Muovien käytön jatkuva kasvu maailmassa on saatava kestävälle pohjalle. Valtavat globaalit liiketoimintamahdollisuudet odottavat yrityksiä, joilla on tarjota ratkaisuja muovien kehittyneeseen kierrätykseen tai öljypohjaisten muovien korvaamiseen kestävillä biopohjaisilla tuotteilla ja käyttökohteen mukaan myös biohajoavilla ratkaisuilla, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) painottaa tiedotteessa.

Ministeri lupaa perehtymistä

Nyt laaditun muovitiekartan toimien käynnistymistä ja etenemistä on tarkoitus arvioida vuoden 2019 keväällä.

Ympäristöministeri Tiilikaisen mukaan ministeriössä perehdytään huolella varsinkin tiekartan valtiohallintoa koskeviin toimenpide-ehdotuksiin.

Muovitiekartan laatinut yhteistyöryhmä esittää selvitettäväksi muun muassa muoviveron käyttöönottoa.

Euroopan komission tammikuussa julkistama muovistrategia vaatii muun muassa kaikkia muovipakkauksia kierrätettäviksi vuoteen 2030 mennessä.

Suomen muovitiekartan laati ja luovutti ympäristöministeriön asettama laajapohjainen yhteistyöryhmä, jonka työtä on tukenut asiantuntijasihteeristö.

Lisäksi tiekartan valmisteluun osallistui verkkokeskustelussa ja työpajoissa suuri joukko sidosryhmiä ja kansalaisia.

Yhä enemmän suoraan pihoista

Kotitalouksien mahdollisuuksiin muovipakkausten kierrättämiseen etsitään koko ajan parannuksia.

Kotitalousmuoveja kerätään alueellisen keräysverkoston eli ekopisteiden kautta, mutta yhä enemmän erilliskeräyksenä suoraan kotipihoista.

– Ekopisteverkostolla ei yksinään pystytä keräämään kierrätystavoitteiden saavuttamista edellyttävää muovimäärää, Suomen Uusiomuovin ja Suomen Kiertovoiman asiantuntijat arvioivat tuoreessa tiedotteessaan.

Lue myös: K-ryhmä päivitti muovilinjauksensa – ketjun omien tuotteiden muovipakkaukset muuttuvat kierrätettäviksi

Tällä hetkellä muovin erilliskeräystä kiinteistöiltä tehdään joko pakollisena tai vapaaehtoisena. Vapaaehtoista kiinteistöillä tapahtuva keräys on silloin, kun jätehuollon järjestämistä ohjaavat kunnalliset jätehuoltomääräykset eivät ole sisällyttäneet muovin tai muovipakkausten erilliskeräystä velvoitteeksi. LM-HäSa

Eroon ylipakkaamisesta

Muovitiekartan laatinut yhteistyöryhmä esittää, että muoviveron käyttöönottoa selvitetään.

Muovijätteen talteenoton tehostamiseksi tulee uudistaa erilliskeräysvaatimuksia ja lisätä merkittävästi pakkausmuovin talteenottoa ja keräyspaikkoja.

Roskaamisen ja turhan kulutuksen välttämiseksi haastetaan kaupunkeja ja tapahtumajärjestäjiä varmistamaan roskaamattomuus sekä ehdotetaan vapaaehtoisia green deal -sopimuksia kertakäyttö- ja ylipakkaamisen vähentämiseksi.

Muovien tunnistamista rakennuksissa halutaan parantaa, samoin muovijätteen lajittelua rakennustyömailla.

Myös maatalous- ja puutarhamuovien osin vielä heikosti toimivaa kierrätystä tulee tehostaa ja korvata muoveja kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia biopohjaisia ja täysin biohajoavia katemateriaaleja.

Kerätyn muovijätteen jatkokäsittelyä ja -käyttöä on parannettava. Yhteistyöryhmä arvioi, että Suomeen tarvittaisiin yksi tai kaksi täysimittaista muovijalostamoa lisää sekä kemiallisen kierrätyksen yksikkö tai yksikköjä.