Uutiset

Tätä Bidenin voitto merkitsee Suomelle ja Euroopalle – Tulossa neljän vuoden hengähdystauko, mutta paluuta entiseen ei ole, uskovat asiantuntijat

Presidenttinä Joe Biden elvyttää liittolaissuhteita, mutta Donald Trumpin aiheuttaman vahingon korjaamisesta ei tule hänelle helppoa. Asiantuntijoiden mielestä etääntyminen EU:sta erityisesti turvallisuuspolitiikassa todennäköisesti jatkuu. Yhteistyö Suomen kanssa kiinnostaa jatkossakin Yhdysvaltoja, mutta kahdenväliset huipputapaamiset voivat vähentyä.
Vuonna 2015 varapresidentti Joe Biden (keskellä) vieraili Brysselissä ja kätteli silloista Euroopan komission puheenjohtajaa Jean-Claude Junckeria. Vieressä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini. Kuva: OLIVIER HOSLET
Vuonna 2015 varapresidentti Joe Biden (keskellä) vieraili Brysselissä ja kätteli silloista Euroopan komission puheenjohtajaa Jean-Claude Junckeria. Vieressä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini. Kuva: OLIVIER HOSLET

Presidentti Donald Trumpin joutuessa hyvin todennäköisesti väistymään vallasta tammikuussa on aika arvioida hänen jälkeistään aikaa Yhdysvaltojen-suhteissa ja laajemmin ulkopolitiikassa.

Trumpin kaudella Yhdysvaltojen yhteistyö Suomen kanssa on ollut tiiviimpää kuin koskaan, mutta suhteet EU:hun ovat tulehtuneet entisestään.

Jäsenvaltiona Suomeen vaikuttavat myös EU:n ja Yhdysvaltojen väliset ongelmat, joita demokraattien ehdokkaan valinta Yhdysvaltain presidentiksi ei ratkaise, uskoo kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala Tampereen yliopistosta.

Vaikka Euroopalle vaikean presidentin vaihtuminen tuo helpotusta, siihen sekoittuu myös huolta.

– Bidenin voitto on vain hiuksenhieno, eikä se käännä Yhdysvaltojen kehitystä toiveiden mukaan. Tämä on neljän vuoden hengähdystauko, ja sitten saadaan todennäköisesti jännittää taas.

Varapresidenttinä Joe Biden vieraili Suomessa vuonna 2011 ja tapasi presidentti Tarja Halosen. Kuva: MARKKU OJALA
Varapresidenttinä Joe Biden vieraili Suomessa vuonna 2011 ja tapasi presidentti Tarja Halosen. Kuva: Markku Ojala

Myös erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta arvioi, että Bidenin valinta ei automaattisesti lähde korjaamaan Yhdysvaltain ja EU:n suhteita parempaan suuntaan.

– Isommissa kysymyksissä on vaikea nähdä, että Yhdysvallat palaisi Bidenin aikana sillä tavalla Eurooppaan, mitä se oli ehkä kylmän sodan aikana.

Ristiriidat eivät pelkästään Trumpin keksintöä

Yhdysvaltojen ja Euroopan väliset suhteet alkoivat etääntyä jo George W. Bushin aikana vuoden 2001 terrori-iskun jälkeen. Erityisesti vuonna 2003 alkanut Irakin sota lisäsi jännitteitä, jotka kasvoivat myös Barack Obaman kaudella.

Taustalla ovat Yhdysvaltojen erilaiset näkemyserot globaalipolitiikasta ja alueellisesta turvallisuudesta. Euroopan kannalta hiertävät erityisesti kysymykset Venäjästä sekä Yhdysvaltojen läsnäolosta ja roolista Euroopassa.

– Trump on tuonut nämä kysymykset melko räväkästi esille, mutta ristiriidat eivät ole millään tavoin olleet pelkästään hänen keksintöään, Elo sanoo.

Hänen mukaansa Yhdysvaltojen strateginen katse on kääntynyt jo vuosia sitten Tyynenmeren alueelle, jonne se siirtää resursseja erityisesti Kiinan nousun vuoksi.

– Yhdysvaltojen näkemys on se, että Eurooppa pärjää jo omillaan ja sen pitäisi alkaa tehdä enemmän itse oman turvallisuusympäristönsä vakauden turvaamiseksi. On mielestäni täysin poissuljettua, että Biden jotenkin muuttaisi tätä, Elo sanoo.

– Ei ole paluuta entiseen, kun eurooppalaiset ovat voineet luottaa, että Yhdysvallat on hyvin suurin resurssein turvaamassa Euroopan vakautta.

EU:n ja Yhdysvaltojen suhde virkoaa

Myöskään professori Hiski Haukkalan mielestä paluuta entiseen tilanteeseen ei ole.

– Uskon, että Bidenilla on vaikutusta nimenomaan suhteen elvyttämisessä, mutta hän ei kykene poistamaan huolia ja syntynyttä vahinkoa kokonaan.

Haukkalan mukaan Bidenin kaudella voidaan silti nähdä Naton tunnelman parantuminen ja Yhdysvaltojen vahvempi sitoutuminen liittoumaan ainakin puheiden tasolla.

– Tämä voi helpottaa monella suunnalla huolta Yhdysvaltojen sitoutumisen asteesta ainakin väliaikaisesti.

Haukkala uskoo, että Bidenin valinta parantaa kansainvälisen politiikan tunnelmaa yli Atlantin.

– EU:n ja Yhdysvaltojen täysin nuupahtanut suhde todennäköisesti jollakin tasolla virkoaa. Trumpin aikana Yhdysvaltojen ja EU:n välillä ei ole pidetty huippukokouksia, eli voisi luulla, että tällainen järjestetään koronan sallimissa rajoissa.

Suomi kehitti Trumpin kanssa kahdenvälisiä suhteita

Trumpin kaudella Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ovat tiivistyneet. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut näkyvissä tilanteissa Trumpin rinnalla niin kahdesti Valkoisessa talossa kuin isännöimässään Helsingin huipputapaamisessa, johon osallistui myös Vladimir Putin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Valkoisessa talossa presidentti Donald Trumpin luona vuonna 2019. Isäntä oli vauhdissa. Kuva: SHAWN THEW
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Valkoisessa talossa presidentti Donald Trumpin luona vuonna 2019. Isäntä oli vauhdissa. Kuva: Shawn Thew

Haukkalan mielestä Suomi on onnistunut käyttämään taitavasti hyväkseen sitä, että kahdenvälisiä diilejä suosiva Trump ei ole halunnut keskustella monenkeskisten kanavien kuten EU:n ja Naton kanssa.

– Suomi on kehittänyt kahdenvälistä dialogia huipputasolla, mikä on näkynyt poikkeuksellisen aktiivisena vierailunvaihtona ja vuorovaikutuksena.

Haukkala uskoo, että Biden keskittyy todennäköisesti pääasiassa monenkeskisiin vuorovaikutuskanaviin, koska Natossa on vahinkoja korjattavana ja EU:n kanssa täytyy kehittää uusi suhde.

– En usko, että Suomen ja Yhdysvaltojen suhde muuttuu tai heikkenee, koska se on laaja ja siinä on kovia intressejä. Voi olla, että Bidenin kaudella huipputason kahdenkeskiset tapaamiset voivat jäädä vähemmälle.

Suomi kiinnostaa Yhdysvaltoja Trumpista riippumatta

Haukkala toimi presidentti Niinistön neuvonantajana ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vuosina 2016–2018 Trumpin presidenttikauden alussa.

Suomen asema on ollut Haukkalan mukaan Yhdysvaltojen kannalta poikkeuksellisen kiinnostava Trumpista riippumatta jo vajaan kymmenen vuoden ajan. Euroopan huonontunut turvallisuustilanne ja Suomen geostrateginen sijainti keskellä Pohjois-Eurooppaa tekee Suomesta mielenkiintoisen kumppanin Yhdysvalloille etenkin turvallisuuspolitiikassa.

– Tämä intressi ei ole Trumpin luoma eikä se varmasti katoa Trumpin mukana. Ainakin ensialkuun Yhdysvalloilla on kovia intressejä olla kiinnostunut Suomesta jatkossakin.

Mielenkiintoa on lisännyt käynnissä oleva hävittäjähankinta, joka on merkittävä taloudellinen hanke jopa Yhdysvaltojen mittakaavassa.

Suomi siirtyy Euroopan mukana itsenäisemmäksi

Elon mielestä Suomessa pitäisi muistaa, ettei pieni maa ole irrallaan EU:sta ja sen päätöksistä.

Varsinkin Keski-Euroopassa keskustellaan siitä, että Euroopan pitää ottaa suurempi vastuu mantereen kehityksestä, kun Yhdysvaltojen rooli muuttuu. Tämän ovat tuoneet voimakkaasti esiin esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksassa liittokansleri Angela Merkel.

– Toisenlaisen presidentin kanssa tasapainoa olisi siirretty pikkuhiljaa, mutta Trump on pakottanut keskustelua hyvin räväkästi toiseen ääripäähän, Elo toteaa.

– Selvästi Trumpin kauden lopulla Euroopassa on havahduttu siihen, että Yhdysvaltoihin ei voi tukeutua niin vahvasti kuin aiemmin. Tämä törmää siihen, että EU-yhteisön turvallisuuspolitiikan toteutus takkuaa esimerkiksi yksimielisyysvaatimuksen takia.

Elon mukaan Euroopassa puhutaan jo määräenemmistöpäätösten mahdollisuudesta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

– Tämä olisi nähdäkseni askel oikeaan suuntaan ja pakottaisi ajattelemaan laajemmin kuin kansallisesta näkökulmasta. Enemmistöpohjainen päätöksenteko on normaalia demokratioissa.

”Vahingon korjaaminen täysin ei ole helppoa”

Trumpin presidenttikausi on ollut Haukkalan mielestä imagotappio Yhdysvalloille.

– Arvonanto ja kunnioitus, jota Yhdysvaltoja kohtaan on globaalisti ja erityisesti Euroopassa tunnettu, on kärsinyt vakavan kolauksen. Vaaliprosessi alleviivaa osittain tätä tunnelmaa, Haukkala sanoo.

Hänen mukaansa Trump on aiheuttanut mittaamattoman suurta vahinkoa suhteille irrottautumalla kansainvälisistä sopimuksista ja hapertamalla esimerkiksi Naton uskottavuutta.

– Tätä on hyvin vaikea kääntää nopeasti jos ollenkaan. Biden tulee tekemään korjausliikkeitä, mutta vahingon korjaaminen täysin ei ole helppoa tai yksioikoista.

Kimmo Elo muistuttaa, että Biden on monissa asioissa lähempänä eurooppalaisia kuin Trump.

Selkeimmin Biden on edeltäjäänsä helpompi kumppani ilmastopolitiikassa. Hän on luvannut esimerkiksi palauttaa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimukseen.