Uutiset

Täydellinen työpaikkahakemus

Kesä tulee ja niin tulevat kesätyötkin – tosin vain niille, jotka osaavat muotoilla työhakemuksensa oikein.

Koululaisille ja opiskelijoille aika toukokuusta elokuuhun on raadollisen elintärkeä, eikä nyt ole kyse yliarvostetusta lomailusta. Nuorena haalitut kesätyökokemukset vaikuttavat monesti paitsi siihen, mille työuralle ajautuu myöhemmin, myös siihen, miten helposti tulevien työpaikkojen ukset aukeavat.

Jos parikymppisen työnhakijan CV huutaa ”ei oota”, voi duunin saaminen käydä tuskaiseksi. Entisten työpaikkojen puute puhuu puolestaan: onko hakija laiska?

En ole lukenut aiheesta tutkimuksia, mutta mutu-tuntuman perusteella uskallan väittää, että työpaikan saannissa ainakin puolet on kiinni pelkästään siitä, kuinka hyvin hakija onnistuu vakuuttamaan mahdollisen tulevan pomonsa kirjallisilla taidoillaan. Loput ratkaistaan työpaikkahaastattelussa.

Ohjeita onnistuneen hakemuslärpäkkeen väsäämiseen lienee enemmän, kuin ihmisen on terveellistä muistaa: aloita räväkästi, mutta älä vaikuta kummajaiselta. Älä vähättele kykyjäsi, mutta vältä itsesi kehumista useammalla kuin kolmella adjektiivilla, ja niidenkin on hyvä olla muuta kuin persoonattomat ”iloinen”, ”ahkera” ja ”sosiaalinen”.

Puhuttele hakemuksen lukijaa kunnioittavasti, mutta vältä liikaa virallisuutta. Vältä latteuksia kuten ”Olen nopea oppimaan” tai ”Tulen toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa”.

Älä sorru pidentämään hakemusta epäolennaisilla tiedoilla; kukkakaupan kassalla ei käyrätorven soittotaidolla tai Udmurtin kielen taitamisella ole juurikaan merkitystä. Valitse asiallinen fontti ja huolittele hakemuksen ulkonäkö, mutta pyri silti poikkeamaan myös visuaalisilla seikoilla muiden hakemuksista.

Mitä ihmettä siihen paperiin sitten tulisi rustata?

Muistan kuinka 14-vuotiaana kirjoittelin ensimmäisiä työhakemuksia silloisille unelmatyöpaikoilleni, Linnanmäelle ja Korkeasaareen. Kuten melkeinpä millä tahansa elämänalueella, on eka kerta aina karmein. Vaikka olin tuolloin naiiviin ja tökeröön aikaansaannokseeni hyvinkin tyytyväinen, saa tänä päivänä kyseisen luomuksen lukeminen korvani punoittamaan.

Saatuani hakemuksiini muutaman ”kiitos, mutta ei kiitos” -vastauksen, havaitsin työnmetsästyksessä erittäin tehokkaaksi hieman epäsuomalaisen walk-in -lähestymisperiaatteen, jossa työnantaja yllätetään niin sanotusti housut kintuissa, eli täysin aseistamattomana suoraan työpaikalta.

Monesti vastauksena ex-tempore työpaikkapyyntöön sai vain hämmentynyttä ölinää ja pyynnön lähettää sähköpostia, mutta juuri tällä oman naaman näyttämisellä ja aktiivisuuden osoittamisella pääsi paperisessa hakuvaiheessa muita askeleen edelle, kun saattoi aloittaa kirjeensä ”Halipatsuippa, kävinkin teillä jo viime viikolla paikan päällä kyselemässä töitä…”

Päivän lehti

30.5.2020