Uutiset

Teatterin tulevaisuus tekijöissä

Ihmeitä Paavilaiselta ei saa kukaan odottaa.

Heikki Paavilainen aloittaa vuonna 2006 Hämeenlinnan kaupunginteatterin johtajana. Tätä nykyä hän toimii Rauman kaupunginteatterin taiteellisena johtajana.

Valintaa edelsi monivaiheinen ja asiallinen hakukierros. Teatteri kiinnosti kyvykästä väkeä. Hämeenlinna ei ole siitä päätellen menettänyt vetovoimaansa.

Heikki Paavilaisen nimeä ei ensimmäisessä hakuvaiheessa kerrottu julkisuuteen. Perusteena oli se, että teatteria ylläpitää yhtiö. Tehtävä on kuitenkin niin perin juurin julkinen, että hakijoiden on reilua olla alusta asti avoimesti mukana. Paavilaisen tapauksessa tyylivirhe oli kuitenkin vähäinen ja jää omaan arvoonsa.

Ei tarvitse epäillä, etteikö teatterin hallitus perehtynyt kunnolla teatterinjohtajan valintaan. Sen verran pahoin se sai siipeensä runsas vuosi sitten, kun teatteri rypi pahassa talouskurimuksessa.

Veronmaksajat maksoivat kalliit oppirahat teatterinsa pelastamiseksi. Samaan ei ole paluuta.

Teatterinjohtaja Snoopi Siren jättää teatterin päättyvän vuoden lopulla ja tehtävän ottaa ”välivuodeksi” vastaan teatterissa pitkään ohjaajana työskennellyt Matti Kuikkaniemi.

Siirtymäaika on paikallaan. Hämeenlinnalainen kulttuuri ja myös teatteri siirtyvät uuteen aikaan, kun Verkatehtaan kulttuurikeskuksen suunnitelmat etenevät. Mikä on sen hienompaa aikaa toimia teatterinjohtajana!

Hämeenlinnassa on hyvät eväät teatterin uuteen nousuun, tällä kertaa jalat ovat kuitenkin tukevasti maassa.

Kuikkaniemen johtaessa Paavilainenkin saa tilaisuuden käydä rauhassa tutustumassa, mihin on tulossa. Mahdolliset yllätykset on hyvä sulatella. Teatterissa ei niiltä voi välttyä.

Ihmeitä Paavilaiselta ei saa kukaan odottaa. Teatteria tekee joukko ihmisiä, joiden on pystyttävä työskentelemään ja osin elämäänkin yhdessä. On vaikea kuvitella vaativampaa työyhteisöä.

Yleisön roolia ei ole syytä väheksyä. Se on aina arvaamaton. Ensimmäinen toive ja samalla vaatimus on, että yleisö löytää tiensä ”takaisin” teatteriin Hämeenlinnassa. Teatterilaisten tehtävänä on keksiä uusia yllykkeitä.

Matti Kuikkaniemi piti keväällä lehtihaastattelussa tärkeimpänä tehtävään rakentaa ohjelmistoja, jotka houkuttelevat katsojia eivätkä kuluta loppuun henkilökuntaa. Linja on oikea ja siitä ei ole syytä Heikki Paavilaisenkaan tinkiä.

Teatterin talouden tasapainotus jatkuu eikä ole ohi edes vuonna 2006.

Heikki Paavilainen on huolestunut valtion teattereille osoittaman tuen jälkeenjääneisyydestä. Teattereiden valtionosuudet ovat laskelmien mukaan jääneet 22 prosenttia jälkeen kustannuskehityksestä vuoden 1993 jälkeen.

Valitusvirsistä ei ole apua. Rahoitus on poliittisten päättäjien käsissä.

Onko teatteri sellaista toimintaa, että sen ylläpito verovaroin on perusteltua? Tiettyyn rajaan asti on. Ongelma on rajan vetämisessä. Kajaanissa raja on tuli vastaan vielä jyrkemmin kuin vuotta aiemmin Hämeenlinnassa.

Päivän lehti

10.4.2020