Kolumnit Uutiset

Teatteripalkinto toi valoa Kanta-Hämeeseen

Riihimäen teatterin saama Vuoden teatteri -titteli tuo kaivattua valoa ja toivoa Kanta-Hämeen kulttuurielämään.

Jo liian pitkään seutukunnan kulttuuriuutiset ovat käsitelleet enimmäkseen taidelaitosten talousvaikeuksia. Riihimäen kaupunki on ollut jopa valmis lakkauttamaan teatterinsa ja taidemuseonsa. Hämeenlinnassa puolestaan kohistiin Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön rahoista.

Sitäkin makeammalta maistui nyt Suomen teatterit ry:n tunnustuspalkinto piskuiselle Riihimäen teatterille. Kaupunki nousi kerrankin otsikoihin positiivisessa valossa.

Palkinto tuli ennen kaikkea yhteistyökuvioista, joita riihimäkeläiset ovat viritelleet muiden kaupunginteattereiden sekä vapaan kentän suuntaan.

Tänä vuonna teatterilla on yhteistyötä peräti 15 suomalaisen ammattiteatterin kanssa. Omia ensi-iltoja tehdään vuosittain pari kolme.

Riihimäen teatteria voi pitää suorastaan teatteriuudistusten uranuurtajana. Muutokset alkoivat jo varhain 2010-luvulla, jolloin teatterin johtotroikassa oli kolme visionääristä naista: teatterinjohtaja Nina Torkko sekä taiteelliset johtajat Saana Lavaste ja Saara Rautavuoma.

Lavaste ja Rautavuoma tunnetaan muun muassa uudistushenkisen Teatteri 2.0:n vetäjinä. Lavaste on muuten tällä hetkellä teatteritaiteen huipulla, Teatterikorkeakoulun ohjaajantaiteen professorina.

Yhteistyön lisäksi ajatuksena oli juurruttaa teatteri osaksi paikkakunnan identiteettiä. Yhteistyö ei siis tarkoita sitä, että teatterin ohjelmistossa olisi pelkästään vierailuesityksiä. Omat tuotannot ovat vahvasti paikkakuntaan sidottuja.

Sijainti pääkaupungin läheisyydessä ja vahvojen teatterikaupunkien puristuksessa on Riihimäen etu ja kirous. Teatteri joutuu kilpailemaan huomiosta, mutta toisaalta se on sijaintinsa ansiosta pystynyt houkuttelemaan nimekkäitä tekijöitä Helsingistä ja ympäri maan.

Ammattilaisia vetää Riihimäelle tiettävästi myös teatterin hyvä henki, josta myös palkinnon valitsija, kansanedustaja Tuomo Puumala (kesk.) kiitteli palkintoperusteissaan.

Palkinnosta ei silti pidä vetää johtopäätöstä, että taiteen taso paranee taloutta kuristamalla. Riihimäellä onnistuttiin talouskurimuksesta huolimatta, mutta useimmiten käy päinvastoin. Taide tarvitsee resurssinsa.

Päivän lehti

28.5.2020