Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry ajaa useita parannusesityksiä uuteen eläinsuojelulakiin.
– Valvontaa pitää ilman muuta selkiyttää, koska nykyisessä laissa on niin paljon tulkinnanvaraisia asioita. Ihmiset eivät tiedä, mitä heiltä lain mukaan vaaditaan, painottaa TEH:n sihteeri, hämeenlinnalainen Leena Suojala.
Suojala on toiminut maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n asiantuntijaeläinlääkärinä vuodesta 2010 lähtien.
Hän on myös mukana eläinsuojelulain uudistamista valmistelevassa työryhmässä. Edellisen hallituksen lakiesitys raukesi, ja lain odotetaan tulevan seuraavan hallituksen käsittelyyn.
Yhtenä keinona parantaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa TEH näkee videovalvonnan teurastamoilla.
– Sen voisi kirjata jopa lainsäädäntöön, jolloin osana viranomaisvalvontaa olisi kameravalvonta strategisissa kohdissa, kuten tainnuttamossa, navetassa tai purkuovella, Suojala ehdottaa.
Suojalan mukaan on vain myönteistä, että teuraseläinten julmaa kohtelua teurastamoissa käsitelleet videot levisivät julkisuuteen.
– On hyvä, että skandaaleja on ollut esillä, koska nyt, kun tiedetään, että käsittelyssä voi olla pimeitä kohtia, niihin pystytään paremmin tarttumaan.
Suojala muistuttaa, että valvontaproblematiikka on kuitenkin juuri nyt murroksessa, kun aluehallintokoneistoa yritetään virtaviivaistaa.
– Edellinen hallitus esitti maakuntauudistusta, emmekä tiedä vielä, mitä uusi hallitus aikoo yrittää.
Henkilökohtaisesti Suojala toivoo myös asiantuntevia valvojia tuotantoeläinpuolen työkentälle.
– Työ on ikävää, eikä se houkuttele työntekijöitä. Tämä on yksi ongelma, jota ei kuitenkaan saada lailla hoidettua.
– Valvovan viranomaisen pitäisi olla eläinlääkäri, koska osaaminen ja asiantuntijuus ovat valvonnassa tärkeitä pointteja, Leena Suojala korostaa.
Suojalalla itsellään on pitkä kokemus kunnaneläinlääkärinä toimimisesta ensin Lammin kunnassa ja sittemmin johtavana kunnaneläinlääkärinä Hämeenlinnan kaupungilla.
TEH vaatii lakiin kirjattavaksi sen, että kivuliaat toimenpiteet eläimille pitäisi tehdä paikallispuudutuksessa tai anestesiassa.
– Nyt, kun ollaan tekemässä uutta eläinsuojelulakia eli eläinten hyvinvointilakia, siirrytään suojeluteemasta hyvinvoinnin edistämiseen, Leena Suojala korostaa.
Yhdistys toivoo myös pitkää siirtymäaikaa parsinavetoista pihattonavettoihin, jos kytkemiskieltoa esitetään. Parsinavetoissa lehmät ovat pitkiä aikoja paikoillaan kytkettyinä kiinni, kun taas pihattonavetoissa ne pääsevät vapaasti liikkumaan.
Lehmistä noin puolet elää edelleen parsinavetoissa. Uusia ei enää rakenneta, vaan uudet navetat ovat pääosin pihanavettoja.
– Uusien parsinavettojen rakentaminen voitaisiin jopa lailla kieltää. Se ohjaisi tuotantoa nopeammin haluttuun suuntaan. Sama juttu on porsitushäkkien kanssa.
– Täytyy kuitenkin huomioida kultainen keskitie eläinten hyvinvointivaatimusten ja tuotannon kannattavuuden välillä. Uudet vaatimukset aiheuttavat aina kustannuksia.
TEH ry ajaa lisäksi tuotantoeläinten ulkokasvatuksen vaatimusten selkeyttämistä.
Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys järjesti kuluneella viikolla Hämeenlinnassa keskustelutilaisuuden eurovaaliehdokkaille eläinten hyvinvoinnista Euroopan unionissa.
EU:lta yhdistys toivoo suomalaisen toimintakulttuurin huomioimista tuotantoeläimiä koskevia direktiivejä säätäessään. HÄSA
TEH ry
Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys aloitti 10.3.2012.
Tarkoituksena on tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tuotantoympäristö huomioiden.
Tarkoitettu kotieläintalouden ammattilaisille ja toimijoille.
Vahvistaa ja tukee kotieläintalouden ammattilaisten tuotantoeläinten hyvinvoinnin alan osaamista ja kehittymistä sekä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tuottaa asiantuntijatietoa. Järjestää kokouksia, neuvontatilaisuuksia ja koulutusta sekä seuraa alan kehitystä ja lainsäädäntöä.
Lähde: www.teh.fi
