fbpx
Uutiset

Tehdaspaikkakunnat kurimukseen

Metsäyhtiö UPM:n ilmoittama tuhansia työntekijöitä ja kokonaisia tehtaita koskeva saneeraus heijastelee pahaa oloa laajasti myös tehtaanporttien ulkopuolelle. Metsäteollisuuden imussa vuosikymmeniä olleet kunnat syöksyvät mittaviin talousvaikeuksiin, kun niiden veropohja romahtaa. UPM:n aikomus Voikkaan yli 700 työntekijän tehtaan lopettamisesta merkitseeKuusankosken kaupungille lähes ylipääsemättömiä vaikeuksia.

Pieni kymenlaaksolainen paperiteollisuuskaupunki verottaa jo nyt kuntalaisiaan 19 prosentilla. Kun työttömyys räjähtää käsiin, valitettavan usein myös erilaiset sosiaaliset ongelmat kasvavat. Kuntaa tarvittaisiin kipeästi apuun, mutta jo ennestään huono talous ei anna siihen juurikaan mahdollisuuksia. Kun verotulot laskevat 4,5 miljoonaa vuodessa, se heijastuu vääjäämättä palveluihin. Veroprosentin korotus ei pelasta mitään, koska pula on maksukykyisistä veronmaksajista.

On vaikeata uskoa, että Kuusankosken tapainen yhden savupiipun yhteisö kykenisi nopeasti houkuttelemaan paikkakunnalle uusia yrityksiä työpaikkoineen. Ongelmitta eivät selviä myöskään Valkeakoski ja muut tehdaspaikkunnat, joilta katoaa satoja työpaikkoja. Näillä UPM:n tehdaspaikkakunnilla on tosin muitakin yrityksiä, synkin tulevaisuus on Kuusankoskella.

Maan hallitus käsitteli tilannetta heti keskiviikkona, kun uutiset saneerauksesta julkaistiin. Hallitus voi tarjota toki ensiapua, mutta mahdollisuudet ovat kuitenkin perin rajalliset. Yhteiskunnan turvaverkot toimivat aikansa, mutta yksikään kunta ei voi rakentaa tulevaisuuttaan sen varaan, että valtio osoittaa rahat ihmisten toimeentuloon ja palvelujen tuottamiseen.

Kun suomalainen suurteollisuus saneerasi 1970- ja 1980-luvuilla, valtio riensi hätiin paikoin runsaillakin kehityspanostuksilla. Muun muassa Tervakoski julistettiin erityistukialueeksi sen jälkeen, kun tehdas ilmoitti vähentävänsä nelisensataa työpaikkaa.

Julkisen tuen turvin Tervakoskelle rakennettiin tilat monille pienille ja keskisuurille yrityksille. Kaikista ei tullut menestystarinoita, mutta voidaan kysyä, mikä olisi Tervakosken tilanne nyt, jos mitään ei olisi tehty.

Kylä elää edelleen, tehdas on olemassa ja sen ympärille on syntynyt uusia työpaikkoja.

On ilmeistä, ettei UPM mittavine irtisanomisineen jää edes ainoaksi suomalaisen metsäteollisuuden saneeraajaksi. Yhtenevät ongelmat tuottavuuden kehityksessä ja ylikapasiteetista piinaavat myös Stora-Ensoa ja Metsäliitto-yhtymää. Onkin arvioitu, että on vain ajan kysymys, koska ne ilmoittavat omista terveyhdyttämistoimistaan.

Aika saattaa olla hyvin piankin käsillä. UPM on jo saanut suurimman ryöpyn niskaansa ja sen vanavedessä saattaa päästä vähemmällä.

Kipeistä ja syvälle menevistä saneerauksista huolimatta metsäteollisuus säilyy vastakin Suomessa. Sen asema kansantalouden tukijalkana on vahva, mutta emme enää alkuunkaan elä yksinomaan metsistämme.

Menot