Uutiset

Teknologiateollisuus: Uusi sopimus on Suomen kilpailukyvyn kannalta siedettävä

Teknologiateollisuus ry ja Teollisuusliitto hyväksyivät lauantaina uuden työehtosopimuksen. Se tuo palkkoihin kaikkiaan 3,3 prosentin korotuksen.
Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto käsittelivät aluksi työehtokiistaa valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan toimistolla, mutta lopuksi ilman sovittelijaa. Kuva: Emilia Kangasluoma
Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto käsittelivät aluksi työehtokiistaa valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan toimistolla, mutta lopuksi ilman sovittelijaa. Kuva: Emilia Kangasluoma

Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle on tyytyväinen siitä, että neuvottelukierroksen päänavaus saatiin aikaiseksi pitkien neuvottelujen jälkeen.

Helle ei pidä Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton uutta työehtosopimusta ihanteellisena, mutta parhaana mahdollisena tässä työmarkkinatilanteessa.

– Meidän kannalta oli tärkeää, että sopu syntyi ja uusilta työrauhahäiriöiltä pystyttiin välttymään, Helle sanoo.

Teollisuusliitto hyväksyi Teknologiateollisuus ry:n kanssa saadun neuvottelutuloksen lauantaina äänestyksen jälkeen. 22 hyväksyi tuloksen ja viisi vastusti, joten hyväksyntä tuli selkeällä enemmistöllä.

Palkankorotukset jakautuvat siten, että ensimmäisen vuoden osalta palkkoja korotetaan 1,3 prosentin yleiskorotuksella viimeistään 1.3.2020, ellei palkoista päästä sopuun yrityskohtaisesti.

Toisen vuoden osalta myös ensisijaisesti keskustellaan työpaikkatasolla, mutta jos neuvottelutulosta ei saada, yleiskorotus on 1,4 prosenttia ja lisäksi maksetaan 0,6 prosentin yrityskohtainen erä. Toisen vuoden osalta korotuksen vaikutus on yhteensä kaksi prosenttia. Kaikkiaan palkankorotusten vaikutus on 3,3 prosenttia.

Sopimus on voimassa marraskuun loppuun 2021. Teknologiateollisuus ry pitää sopimusta päänavauksena työmarkkinakierrokselle.

Ratkaisun piirissä on kaikkiaan noin 93 000 työntekijää.

Teollisuusliitto pitää neuvottelutulosta selvästi parempana kuin valtakunnansovittelijan johdolla tehtyä esitystä.

Työllisyyttä parantavia toimia kaivataan

Teknologiateollisuus kuvaa sopimusta kustannuskilpailukyvyn kannalta siedettäväksi. Helle kertoo, että sovitulla palkankorotustasolla Suomen kilpailukyky ”ei välttämättä juuri parane, muttei onneksi heikkene”.

– Valitettavasti ratkaisu ei edistä työllisyyttä kuten olisimme toivoneet. Se lisää väistämättä maan hallituksen paineita saada aikaan työllisyyttä parantavia toimia, Helle sanoo tiedotteessa.

Työllisyyttä parantavilla toimenpiteillä on Helteen mukaan kiire, mikäli hallitus haluaa saavuttaa työllisyystavoitteensa.

Helle antaa tiedotteessa kiitosta myös valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalalle sopimuksen eteen tehdystä pohjatyöstä.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimus on työmarkkinaneuvottelujen päänavaus. Helle pitää tärkeänä, ettei muilla aloilla ylitetä nyt syntyneen sopimuksen kustannusvaikutusta.

– Toivomme, että kun päänavaus saatiin aikaiseksi, se edesauttaa, että muut alat pystyvät ripeästi jatkamaan omia neuvottelujaan ja työmarkkinasuma alkaa pikku hiljaa purkautua.

Palkankorotukset kohtuullinen kompromissi

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto pitää sopimuksen tärkeimpänä saavutuksena ylimääräisten työtuntien poistumista.

– Asetimme tavoitteeksi kiky-talkootunneista irti pääsemisen. Ne on koettu jäsentemme keskuudessa hyvin vaikeaksi asiaksi, joten on hyvä, että tunneista päästiin nyt eroon, Aalto sanoo tiedotteessa.

Aalto luonnehtii sopimuksen tuomia palkankorotuksia kohtuulliseksi kompromissiksi.

– Kävimme pitkät ja osin aika vaikeatkin sopimusneuvottelut. Lopputuloksena olivat palkankorotukset, jotka osaltaan turvaavat myönteistä ostovoiman kehitystä jäsenillemme, ilman että ne kuitenkaan vaarantavat suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Teollisuusliitto jatkaa ensi viikolla neuvotteluja Kemianteollisuuden ja Metsäteollisuuden sopimusten piirissä olevien jäsentensä työehtosopimuksista.

Pitkät ja vaikeat neuvottelut

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto pääsivät neuvottelutulokseen työehtosopimuksesta jo perjantaina. Molempien osapuolten hallitukset kokoontuivat käsittelemään sitä lauantaina.

Loppuvaiheessa liitoilla oli erimielisyyttä vain palkankorotusten suuruudesta. Kiky-tunneista luopumisesta oli päästy sopuun jo aikaisemmin.

Työehtosopimus ei syntynyt helpolla. Osapuolet kävivät neuvotteluja elokuun lopulta lähtien, ja valtakunnansovittelija haki kiistaan ratkaisua kahdella sovintoesityksellä. Ensimmäisen sovintoesityksen hylkäsivät molemmat ja toisen hylkäsi Teollisuusliitto.

Ensimmäisessä sovintoesityksessä valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala esitti palkkoihin 1,6 prosentin palkankorotusta. Toinen sovintoesitys olisi lihottanut työntekijöiden kukkaroa 2,4 prosenttia kahden vuoden aikana.

Joulukuussa Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n jäsenet olivat kolme päivää lakossa, ja mekaanisessa metsäteollisuudessa oli työnantajapuolen julistama kuuden vuorokauden työsulku.

Tulevista julkisen sektorin työehtosopimusneuvotteluista on ennakoitu vaikeita, koska hoitajaliitot Tehy ja Super ovat ilmoittaneet vaativansa 1,8 prosenttiyksikköä yleisen linjan ylittäviä palkankorotuksia.

Päivän lehti

29.1.2020