Uutiset

TEM patistaa teollisuutta rajuihin päästövähennyksiin

Hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta on mahdollinen jo vuonna 2035. Se ei onnistu vain kuluttajia kurittamalla, vaan teollisuudelta vaaditaan erittäin paljon.
Jotta hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 voi toteutua, teollisuudessa vaaditaan isoja päästövähennyksiä. Takon kartonkitehdas toimii Tammerkosken länsirannalla Tampereella. Kuva: Jukka Vuokola
Jotta hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 voi toteutua, teollisuudessa vaaditaan isoja päästövähennyksiä. Takon kartonkitehdas toimii Tammerkosken länsirannalla Tampereella. Kuva: Jukka Vuokola

Toisin kuin moni kuluttaja kokee, päästövähennyksiä ei vaadita vain tavallisilta kansalaisilta.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) patistaa työhön myös teollisuutta laajalla rintamalla. Jotta hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 voi toteutua, teollisuudessa vaaditaan erittäin rajuja päästövähennyksiä. Se onnistuu vain nopealla uusien teknologioiden käyttöönotolla.

Tästä huolimatta tarvitaan myös hiilinielujen vahvistamista. Maataloudessa vuosi 2035 tulee vastaan liian nopeasti, joten katse kääntyy metsiin.

Liikkeelle teollisuuden omista visioista

Hallitusta on kritisoitu sen ensimmäisestä budjetista, joka ei juuri vastaa kunnianhimoiseen tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta.

Mittavia toimenpiteitä – tai tarkemmin sanoen niiden valmistelua – on kuitenkin työn alla. Niihin kuuluu tavoite selvästi nykyistä vähähiilisemmästä teollisuudesta.

Hallitus hälventää päästöpilveä niin sanotusti pohjasta pintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa eri teollisuudenalojen omien näkemysten kuulemista jo ennen lainsäädännön valmistelua.

Tiekartat edellä töihin

Kyse on nykypolitiikassa monessa yhteydessä käytetyistä tiekartoista. Niissä toimiala itse kertoo, millaisia konkreettisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi on olemassa ja tulossa. Aikataulujen sekä päästö- ja työllisyysvaikutusten lisäksi teollisuus saa kertoa, millaiset ohjauskeinot sen mielestä purevat parhaiten.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan menetelmä tarjoaa lainlaatijoille ja niiden valmistelijoille ”aivan uuden näkökulman politiikan teon perustaksi”. Vaikutuksia on lakien lisäksi esimerkiksi teollisuuden ja tutkimuksen rahoituspäätöksiin.

Ilmastopäästöjen kohdalla eniten energiaa käyttävät teollisuudenalat aloittivat vähähiilisyystiekarttansa laatimisen syyskuussa, ja valmista pitäisi olla ensi kesän korvilla. Myös monilta muilta toimialoilta odotetaan ensi vuonna vastaavaa pohjatyötä.

Hakkuumäärät arvioidaan uudelleen

Tiekartat ovat oleellisessa osassa, kun hallitus alkaa ensi vuonna valmistella keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa sekä uutta ilmasto- ja energiastrategiaa.

Jotta päätökset pysyvät linjassa vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen kanssa, on lukujen täsmättävä. Siksi hallitus jatkaa PITKO-hanketta (pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys), jonka edellinen vaihe julkistettiin viime talvena.

Hankkeen mukaan hallituksen tavoite ei ole tuulesta temmattu, vaan Suomen on mahdollista päästä hiilineutraaliksi jo ennen vuotta 2040.

Teollisuuden ja esimerkiksi liikenteen roimien päästövähennysten lisäksi tarvitaan hiilinieluja. Ministeriön mukaan PITKO-hankkeessa selvitetään, millaisilla erilaisilla hakkuuskenaarioilla hallituksen tavoite on mahdollinen.

Ilmaisiaia oikeuksia haki 297

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) selvittää parhaillaan toimittajille ministeriön ilmastotoimia ja niihin liittyviä lähivuosien suunnitelmia.

Teollisuuden tiekarttojen ja strategioiden lisäksi ensi vuonna edessä on muun muassa uusiutuvan energian direktiivin toimeenpano sekä uuden päästökauppakauden valmistelu. Vuosien 2021–2025 ilmaisia päästöoikeuksia haki Suomessa 297 laitosta, kun päästökauppaan kuuluvia laitoksia on 541.

Biokaasuohjelmaa valmisteleva työryhmä aloitti työnsä viime viikolla, ja turvealan tulevaisuutta pohtivaa työryhmää kootaan parhaillaan. Kivihiilestä luopumiseen on budjetoitu 30 miljoonan euron vuosittainen tuki.