Uutiset

Tempputyöllistäminen ei tuo tulosta

Kolmivuotinen työllistämiskokeilu työantajien maksaman sosiaaliturvamaksun poistamisesta on tehnyt mahalaskun. Ylä-Lapin ja saaristoalueen yrittäjät, kotitaloudet ja valtion liikelaitokset vapautettiin maksusta siinä toivossa, että ne loisivat uusia pysyviä työpaikkoja.

Kokeilua tutkineiden asiantuntijoiden viesti on yksiselitteinen; sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen ei kohentanut työllisyyttä. Lievä myönteinen vaikutus näkyi vain työntekijöiden palkoissa, jotka nousivat pari prosenttia enemmän kuin vertailualueilla, joissa työantajamaksut pysyivät ennallaan.

Työnantajille suunnattua maksuhelpotusta valmisteltiin pitkään ja huolellisesti. Siihen uskottiin lujasti ja sen odotettiin kohentavan työllisyyttä. Esimerkkinä käytettiin Pohjois-Norjaa, jossa työllisyyttä edistetään muinkin keinoin kuin vastaavin helpotuksin. Siellä ansiotuloja verotetaan muuta maata kevyemmin, opintolainoja annetaan anteeksi ja maksetaan muhkeita kuljetustukia yrityksille. Öljyllään rikastuneella, velattomalla Norjalla on varaa tämäntapaiseen aluetukeen.

Alkuun kokeilu oli tarkoitus ulottaa koko maahan, mutta se rajattiin ainoastaan alueille, joissa työllistäminen on ollut erityisen vaikeaa.

Yrittäjille tarjottu täky oli kuitenkin vaatimaton. Työnantajamaksuihin se merkitsi vain 3-6 prosentin helpotusta, muutaman kymmenen euroa kuukaudessa. Valtion rahaa kokeiluun meni viitisen miljoonaa vuodessa.

Maan hallituksen on ensi vuoden talousarvioita laatiessaan ilmeisen helppo luopua tuloksettomaksi osoittautuneesta tuesta. Päätöstä siivittää myös Kainuun maakunnassa menossa oleva vastaava kokeilu, joka kestää neljä vuotta.

Uusia työpaikkoja ei synny vippaskonstein, tempputyöllistäminen ei onnistu. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan verovaroin sekä työnantajamaksuin. Jos kerättävät summat syystä tai toisesta pienenevät, edessä on ennen pitkää kriisi.

Uusia työpaikkoja syntyy vain terveisiin yrityksiin. Työpaikkaa ja sen vaatimia investointeja ei perusteta hetken mielijohteesta tai lyhytkestoiseksi tiedetyn tuen kannustamana.

Yritystukien ongelmista muistutti eropuheessaan viime viikolla SDP:n silloinen puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Hän rohkaisi suuntaamaan kehittämistuet kasvuyrityksiin, ei alhaisen tuottavuuden aloille. Lipposen linjaus on oikea, joskin julma taantuville ja heikosti kannattaville yrityksille, jotka ovat tukiluukkujen vakioasiakkaita.

Aniharvoin tukitoimin kyetään luomaan menestyviä ja työllistäviä yrityksiä. Niillä saadaan toki lyhytaikaisia tuloksia, mutta ei pysyviä työpaikkoja. Parhaaksi saavutukseksi harjoitetulle tukipolitiikalle kirjataankin olemassa olevien työpaikkojen säilyminen ja niiden katoamisen hidastaminen.

Näihin tuloksiin ei pidä tyytyä, tekohengitys ei loputtomiin käy päinsä. Tukieurot on suunnattava niin, että niistä koituva hyöty on pysyvää.