fbpx
Uutiset

Terrori varjostaa ilmastokokousta

Parin viikon päästä alkavan Pariisin ilmastokokouksen yllä leijui hetken epävarmuuden tumma varjo Pariisin terrori-iskujen jälkeen.

Itse kokous kuitenkin järjestetään suunnitellusti. Kokouksen ympärille aiottuja sivutapahtumia sen sijaan karsitaan kovalla kädellä turvallisuushuolien takia.

Yksi mahdollisista kärsijöistä on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puun kestävää käyttöä koskeva tapahtuma, jonka toteutumista ei EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström vielä keskiviikkona tiennyt.

Elinkeinoelämän edustajat kertoivat ilmastokokoukseen liittyvistä odotuksistaan Helsingissä.

Ohlströmin mukaan Suomen elinkeinoelämä odottaa Pariisista oikeudellisesti sitovaa, kaikkia maita koskevaa sopimusta. Sopimuksessa pitäisi olla ainakin pitkän aikavälin tavoite kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi ja kansalliset sitoumukset.

Esimerkiksi Kiina ja Yhdysvallat ovat suhtautuneet nihkeästi oikeudellisesti sitovaan pöytäkirjaan, jossa liitteenä olisivat eri maiden päästötavoitteet.

MIKÄLI KANSALLISIA sitoumuksia ei tule mukaan sopimukseen, EK haluaa ainakin kirjattavaksi sitoivat päästöjen mittaukset, raportoinnin ja verifioinnin mukaan.

Kolmanneksi EK haluaa sopimukseen kansainvälisen hiilipäästöjen hinnoittelumekanismin, jonka puitteissa päästöyksiköt hyväksytään eri alueiden päästökauppajärjestelmissä.

Metsäisen Suomen kannalta on tärkeää, miten Pariisin sopimuksessa ilmoitetaan metsien rooli ilmakehän hiilidioksidia sitovina hiilinieluina. Alustavissa sopimuspapereissa hiilinielut ilmoitetaan Suomelle epäedullisesti.

Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka ympäristöministeriöstä sanoi kuitenkin, että näitä hiilinielujen laskentasääntöjä ei ehditä enää muuttaa Pariisin sopimukseen.

EU:lla on monia muita tahoja kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet. EU lupaa laskea päästöt 40 prosenttia vuoden 1990 tason alle vuoteen 2030 mennessä.

Ohlström toivoo ilmastopolitiikasta aiheutuvien kilpailuhaittojen kompensointia EU:n teollisuudelle.

TOISAALTA SUOMALAISELLA teollisuudella on kilpailuetua monipuolisesta, vähäpäästöisestä ja kilpailukykyisestä energiantuotantopaletista. Siinä ovat mukana ydin- ja vesivoima, kotimaiset polttoaineet ja nesteytetty maakaasu.

Asiantuntija Kati Ruohomäki EK:sta kertoi päästökaupan olevan käytössä nykyisin muun muassa EU:ssa, Kaliforniassa ja Etelä-Koreassa sekä kokeiluna seitsemällä Kiinan alueella.

Päästökaupan lisäksi käytössä on hiilidioksidiverotus Pohjoismaissa, eräissä Euroopan maissa ja Japanissa. Hiilen eri hinnoittelumekanismit kattavat 12 prosenttia maailman päästöistä.

Niin kauan kuin päästökauppaa ei toteuteta maailmanlaajuisesti, pelkona on, että tuotanto siirtyy maihin, joissa hiilen käytöstä on alhaisemmat kustannukset.

Ongelmana on myös saada eri päästökauppajärjestelmät samanlaisiksi. Jostain syystä esimerkiksi Sveitsillä on käytössä eri tyyppinen päästökauppajärjestelmä kuin sitä ympäröivällä EU:lla.

Menot