Uutiset

Terroriteko rauhallisessa Uudessa-Seelannissa yllätti – Supo kerää parhaillaan tietoa kansainvälisessä yhteistyössä

Terroriteosta epäilty julkaisi internetissä manifestin ennen Christchurchin verilöylyä. Julistuksen mukaan Uusi-Seelanti ei varsinaisesti ollut iskun kohde, vaan maa ikään kuin edusti kaikkia vauraita länsimaita.
Ainakin 49 ihmistä kuoli ja yli 20 loukkaantui vakavasti Uuden-Seelannin Christchurchissa kahteen moskeijaan tehdyissä terrori-iskuissa. Kuva: Martin Hunter
Ainakin 49 ihmistä kuoli ja yli 20 loukkaantui vakavasti Uuden-Seelannin Christchurchissa kahteen moskeijaan tehdyissä terrori-iskuissa. Kuva: Martin Hunter

Yksittäistä syytä sille, miksi vakava ampumisvälikohtaus sattui juuri maineeltaan rauhallisessa ja suvaitsevaisessa Uudessa-Seelannissa, on vaikea määritellä.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Teemu Tammikon mukaan ns. vastajihadismi on yksi äärioikeistolaisuuden suuntaus länsimaissa.

– Vaikka muslimeihin kohdistettu isku Uudessa-Seelannissa on näistä toistaiseksi selvästi vakavin väkivallanteko, terrori-iskuja moskeijoihin on viime vuosina tehty myös esimerkiksi Lontoossa, Kanadan Quebecissä ja Zürichissä, Sveitsissä.

Tammikko muistuttaa, että maailmanlaajuisesti tarkasteltuna vastaavan mittaluokan terroristisia tekoja tehdään länsimaissa harvoin.

Motiivit välikohtausten taustalla juontavat kuitenkin vahvasti samasta ideologiasta.

– Vastajihadistit katsovat, että terrorismi islaminuskoa vastaan on oikeutettua, koska jihadistit puolestaan tekevät iskuja länsimaissa. He myös uskovat, että valkoinen, länsimainen sivilisaatio on uhattuna islamilaisista maista tulevan maahanmuuton vuoksi.

Manifestissa lueteltiin väkivaltakultin sankareita

Uuden-Seelannin terroriteosta epäilty australialainen mies julkaisi internetissä manifestin ennen Christchurchin verilöylyä.

Julistuksen mukaan Uusi-Seelanti ei varsinaisesti ollut iskun kohde, vaan maa edusti ikään kuin kaikkia vauraita länsimaita.

– Teot ovat yleensä paitsi leimallisesti islamofobisia, myös selvästi suunnitelmallisia. Inspiraatio löytyy usein jostain aiemmin tehdystä vastaavasta väkivallanteosta, oli se sitten tapahtunut missä päin maailmaa tahansa.

Australialainen mies viittasi manifestissaan lukuisiin terroristisiin tekoihin, mukaan lukien viime vuoden huhtikuussa tehtyyn terrori-iskuun Tukholmassa ja Anders Breivikin tekemään joukkomurhaan Utøyan saarella Oslon lähistöllä.

Yksin ideologia ei selitä terroristista väkivaltaa

Tammikon mukaan terrorismin historia tuntee hyvin nk. katalyyttisen tapahtuman terroristisen teon taustalla.

– Tekojen dynamiikka toimii monesti niin, ettei se ole muiden ihmisten silmissä ollenkaan rationaalista. Katalyyttinä voi toimia esimerkiksi yksittäinen tapahtuma iskun tekijän omassa elämässä tai ympäristössä.

Maailmanlaajuisesti tapahtumiin liittyy usein myös väkivaltakultti, jossa aiempien terrori-iskujen tekijät nousevat sankareiksi.

– Sen lisäksi yksittäiset iskut saattavat saada aikaan niin sanotun copycat-ilmiön, jossa väkivallantekoja kopioidaan keinoja kaihtamatta. On myös tapauksia, joissa ihannoidaan nimenomaan tekotapoja, ei niinkään iskujen tekijöitä.

Tammikko korostaa, että ideologialla ei yksin voi selittää terroristista väkivaltaa.

– Lukuisten kansainvälisten tutkimusten perusteella voi sanoa, että ihmiset voivat hyväksyä poliittisen väkivallan ajatuksen tasolla, mutta eivät silti ole itse valmiita väkivallantekoihin.

Supo aloittanut tietojen keräämisen

Suojelupoliisi ei vielä arvioi, joudutaanko Suomen uhka-arviota päivittämään Uudessa-Seelannissa tapahtuneen terrori-iskun jäljiltä. Supo kerää parhaillaan tietoa teon mahdollisista yhteyksistä Suomeen kansainvälisessä yhteistyössä.

– Sen vaikutuksista on toistaiseksi liian varhaista tehdä johtopäätöksiä. On vielä mahdotonta sanoa, oliko kyse yksittäisen tekijän henkilökohtaisesta sodasta, vai löytyykö taustalta jotain kytköksiä Pohjoismaihin tai Eurooppaan, Supon viestintäpäällikkö Jyri Rantala sanoo.

Supo on aiemmin todennut, että terrori-iskujen uhka länsimaisia intressejä ja turistikohteita vastaan on kohonnut, ja näin ollen myös suomalaiset voivat joutua länsimaita vastaan suunnattujen iskujen kohteiksi.

– Uhka-arviota ei yleensä päivitetä yksittäisten tekojen jälkeen, jos ei niillä ole yhteyksiä Suomeen.

Suojelupoliisin uhka-arviossa on huomioitu lähinnä radikaali-islamististen ryhmien mahdollisesti aiheuttama uhka maallemme. Sen sijaan äärioikeistolaisten ryhmien tai ns. vastajihadistisen liikehdinnän varalta uhka-arviota ei Suomessa ole laadittu.

Lisää aiheesta: Suomalaislääkäri Sanna Huhtamäki oli työvuorossa, kun Christchurchin iskujen uhreja alkoi tulla – “Ensimmäinen oli kaksivuotias lapsi”