Uutiset

Terve talous vahvistaa itsenäisyyttä

Suomen 94. itsenäisyyspäivää vietetään tänään vakaissa rauhan oloissa. Kansallisvaltion olemassaoloa horjuttavia, ulkoa tulevia uhkia ei ole tunnistettavissa eikä niitä ole edes etäisessä näköpiirissä. Sotia maailmasta ei lukuisista rauhanpyrkimyksistä huolimatta ole onnistuttu hävittämään, mutta juuri nyt Eurooppa elää seesteistä kautta eikä kansakuntien tai väestöryhmien välillä ole aistittavissa avoimen sodan uhkaa.

Itsenäisyys käsitetään yleensä ja tietysti aivan oikein paljolti valtiollisena suvereniteettina, itsemääräämisoikeutena, oikeutena elää kansakuntana muiden samankaltaisten joukossa ja päättää omista asioistaan.

Parhaillaan Euroopan taloutta riivaava syvä epäluottamus uhkaa suistaa monet kansantaloudet perikatoon, sellaisiin ylipääsemättömiin vaikeuksiin, joista ne eivät yksin selviä. Varoittavia esimerkkejä siitä, mihin jatkuva yli varojen eläminen, ongelmien vähättely, tosiasioiden kiertely ja kipeiden ratkaisujen lykkääminen johtavat, on myös Euroopassa jo riittävästi.

Maa, joka on menettänyt talouspoliittisen uskottavuutensa, on luopunut myös suuressa määrin itsenäisyydestään. Varoittavana esimerkkinä on Kreikka, jonka on sopeuduttava rahoittajiensa vaatimuksiin. Lääkkeet ovat karvaita ja kuuri kestää pitkään, mutta muita vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Yhteisvaluutta euron kohtalo on valinkauhassa taas kerran tällä viikolla. Elleivät euromaiden johtajat kykene luomaan yhteisiä ja lopultakin pitäviä pelisääntöjä, yhteisestä korpivaelluksesta tulee pitkä ja tuskainen.

Vaikka Suomi on hoitanut taloutensa verraten hyvin ja on luottokelpoisuudella mitattuna parasta kolmen A:n ryhmää, vaatimukset kurinalaisesta taloudenhoidosta koskevat myös meitä. Terve kansantalous on paras tae itsenäisyydelle, kansalliselle itsemääräämisoikeudelle.

Suomalaisten tapa sopia asioista ja sillä tavalla estää tai ainakin lieventää kotikutoisia ongelmia oli jo vähällä unohtua. Marraskuun lopulla päivänvalon nähnyt raamisopimus, vaikka se ei keskitetty tuloratkaisu olekaan, luo kansantaloudelle pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta ainakin kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Sopimus luo pitävän pohjan niille jatkotoimille, joita kansainvälinen taloustilanne väistämättä edellyttää.

On viisautta raivata pois tieltä ne menestymisen esteet, joihin voimme itse vaikuttaa, sillä ongelmia syntyy aivan riittämiin meistä riippumattomista syistä. Näissä oloissa yksin työrauha saattaa osoittautua poikkeuksen arvokkaaksi asiaksi. Kun kotipesä on kunnossa, se lujittaa sitä suojamuuria, jota jokainen menestyvä kansantalous välttämättä tarvitsee.

Itsenäisyyden vankka peruskivi on kansakunnan yhtenäisyys vaikeina aikoina. Siksi hyvinvoinnista on jokaisen päästävä nauttimaan, mutta jokaisen on joskus myös luovuttava joistakin etuuksistaan yhteiseksi hyväksi.