Uutiset

Terveisiä terveyskeskuksen vuodeosastolta

Olen ikivanha ja nyt hoidettavana terveyskeskuksen vuodeosastolla. Olen odotellut kolmisen vuotta vanhainkotipaikkaa mutta turhaan.

Mikähän vika minussa on, kun SAS-työryhmä,(johon aina vedotaan, on minut aina sivuuttanut vanhainkotipaikkoja annettaessa ? Kuoleman on varmaan odoteltuminut korjaavan ja likeltä on monesti pitänytkin.

Rappeutuneet aivoni hankaloittavat elämääni, tuntuu, että teen kaiken väärin. Sanat karkailevat ja menevät sekaisin, minun on vaikea ilmaista itseäni oikein. Kärsin kovasti liikuntakykyni menetyksestä. Lääkkeitä olen saanut runsaasti tahtomattani.

Ne ovatkin ”hillinneet liikunnallista aktiviteettiani” ja huonontaneet toimintakykyäni. Kalliita Alzheimer-lääkkeitä minuun ei ole tuhlattu.

Täällä minä istuskelen märän vaippamytyn päällä, WC:hen ei viedä, vaan tupataan monet vaipat päällekkäin housuihin, niihin on virtsattava kokopäivän lasti. Tähän ei totu koskaan. Takamus kipeytyy eikä ole mukava haista. Häpeän itseäni ja avuttomuuttani.

Joskus minut on kytketty leveällä, jäykällä vyöllä vuoteeseen jo iltapäivällä, siinä on ollut oltava seuraavaan aamuun. Vyö painaa luisen selkäni alla yöhaalarin koppuraisen vetoketjun lisäksi. Kääntämään en pysty itseäni. Oloa ei paranna lakanan alla oleva kumipäällysteinen patja.

Kytketäänköhän ketään muita eläviä olentoja kuin vanhuksia tällä tavoin ?

Ja sitten vaan kipulääkettä.

Joskus olen viluissani, toivoisin, että minut puettaisiin lämpimästi, vaikken itse osaa pyytää lisää vaatteita.

Ruoka on hyvää, kun vain saisi kunnolla syötyä. Vaikka en osaa sanoa, mitä haluan syödä, maistuvat minunkin suussani hyviltä tuoreet vihannekset, leikkeleet, jogurtit, joita ei aina kaikille riitä.

Vaikka olen avuton enkä kykene itsestäni huolehtimaan, ymmärrän ehkä enemmän kuin ajatellaan.

Ankeata oloani parantavat henkilökunnan osoittama huolenpito ja ystävällisyys sekä omaisteni vierailut. Virkistys-ja viihdytystoimintaa kaipaisin, nautin muun muassa musiikista ja hengellisistä ohjelmista.

Henkilökunta näyttää vähentyneen, se tietää vain meidän sairaiden vanhusten olon kurjistumista !

Ihminen minäkin

Hattula