Uutiset

Terveyspalveluiden reviirisota turhaa

Suomen Lääkäriliitto kampanjoi maaliskuun eduskuntavaaleissa terveyspalveluiden laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Vaaleissa on ehdolla 45 lääkäriä. Terveyspalvelujen edistäminen ei voi kuitenkaan olla vain lääkäriehdokkaiden asia, vaan sen taakse tarvitaan laajaa yhteisymmärrystä ammattikunnista ja poliittisista rintamalinjoista välittämättä.

Suomalaiset tarvitsevat sekä julkisia että yksityisiä terveyspalveluita. Kateuden lietsoma reviiriajattelu ja -sota on turhaa. On etsittävä järkeviä tapoja tehdä yhteistyötä. Julkinen terveydenhuolto tukehtuisi mahdottomuuteensa ilman yksityisten palveluiden panosta.

Lääkäriliiton mukaan neljännes kaikista potilaskäynneistä suuntautuu yksityislääkäreille. Työterveyshuollon osuus niistä on merkittävä. Usein unohtuu, että työnantajat pitävät yllä huomattavaa osaa suomalaisesta terveydenhuollosta.

Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen tarve on näkynyt jo pitkään terveyspalveluissa. Tilaaja-tuottajamalli on tulevaisuutta, sen käyttöönottoa terveyspalveluiden järjestämisessä on syytä rohkeasti vauhdittaa.

Jokainen turha hallintoraja on karsittava, jos tarkoituksena on tuottaa kansalaisten tarvitsemia ja arvostamia terveyspalveluita tehokkaasti. Lääkäreiden pitää keskittyä ihmisten hoitamiseen, ei hallinnon pyörittämiseen.

Yksityislääkärin ei pidä olla vain rikkaiden etuoikeus. Lääkäriliitto nostaisia huomattavasti Kelan sairaanhoitokorvauksia, jotta ihmisillä olisi entistä tasavertaisemmat mahdollisuudet käyttää palveluita. Liitto ei aja pelkästään omaa ja jäsenkuntansa asiaa. Kelan taksoja ei ole nostettu edes lain edellyttämällä tavalla, vaan ne ovat jääneet vuoden 1989 eli lamaa edeltäneen ajan tasolle. Olisiko varaa tarkistukseen jo alkavalla vaalikaudella? Terveydenhuolto rasittaa kuntien taloutta, mutta valtiollakin on vastuunsa kustannuksista.

Vuonna 2004 terveysmenot olivat 11,2 miljardia euroa eli asukasta kohden 2146 euroa. Lääkäriliitto ja alan asiantuntijat huomauttavat, että menot ovat selvästi pienemmät kuin muissa Pohjoismaissa.

Viisainta terveyspolitiikkaa on keskittyä kaikin keinoin sairauksien ja vaivojen ennaltaehkäisyyn. Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne kirjoittaa torstain Turun Sanomissa, että terveysjärjestelmä olisi tyhjäkäynnillä, jos ihmiset liikkuisivat enemmän, söisivät ja joisivat kohtuullisesti ja pitäisivät selkälihaksensa kunnossa. Parjanteen kirjoitus on osuva, vaikka kansalaisten valistuneisuuden varaan ei voi laskea paljonkaan.

Tervettä realismia on lähteä siitä, että suomalaiset sairastavat ja hakeutuvat hoitoon tulevaisuudessakin. Usein lääkärin pakeille hakeudutaan, kun ei ole lähipiirissä vanhaan tapaan mummoa kertomassa mikä on paras hoito kuhunkin ohimenevään oireeseen.

Lisääntyvä hyvinvointi on valitettavasti omiaan nostamaan esille uusia elintasosairauksia, jotka syövät terveydenhuollon voimavaroja samaan tapaan kuin väestön ikääntyminen.