Uutiset

Terveyspolitiikka on harharetkillä

Eräs eniten keskustelussa esillä oleva kysymys on ollut ja on varmaan tulevaisuudessakin politiikan uskottavuus. Se tulee erityisesti esiin keskusteltaessa terveyspolitiikasta. Joko tieten tai tietämättään annetaan valitettavan usein suorastaan virheellistä informaatiota kansalaisille.

Väitettä julkisen järjestelmän tehottomuudesta alettiin julistaa, jotta markkinaehtoinen kilpailuttaminen voitaisiin toteuttaa myös terveyspolitiikassa. Väitteelle ei ole kuitenkaan kyetty esittämään luotettavia todisteita.

Kilpailuttaminen ei ensinkään sovi terveyspolitiikkaan ja se tuo suuria hallintokustannuksia ja moniportaisia hallintorakennelmia. Järkyttävin peruste terveydenhuollon kilpailuttamiseen ja ulkoistamiseen on ollut vertaus autojen katsastukseen. Auto ja ihminen ovat toki eri asioita. Sen asiantuntija oli unohtanut. Vai tarkoittiko hän, että ihminenkin joutaa romuttamoon, jos ei testejä läpäise?

Toinen harhaanjohtava informaatio on ollut terveydenhuollossa priorisointikeskustelu. Kaikki sairaat on hoidettava. Sitä edellyttää jo perustuslakikin.

Laitoshoito on jatkuvasti esillä. Aika-ajoin on pyritty keventämään muka tarpeetonta ja kallista laitoskapasiteettia. Tarkoitus on aina ollut korvata se avohoidolla. Laitoksia on kyllä purettu kovalla kädellä, mutta uutta avohoitoa ei ole rakennettu, viimeksi reumasairaiden hoidossa.

Hyvinvointivaltion perusteita murrettiin eniten 1990-luvun laman aikana ja sen jälkeen vetoamalla erilaisiin kannustesyihin sekä velkaantumiseen. Molemmat perusteet olivat tuulesta temmattuja. Tarkoitus oli ja on vain lisätä tuloeroja ja antaa lisää niille, joilla jo on ennestäänkin ja ottaa niiltä, joilla ei ole ennenkään ollut. Kehitys on jatkunut näihin päiviin asti veropolitiikan varjolla.

Terveyspolitiikassa pitää huolehtia siitä, että terveyskeskusten arvokas työ voimistuisi terveydenhuollon kivijalkana. Sen asemaa on vahvistettava nykyisestään. Se palvelisi erityisesti ikäihmisten tarpeita, jotka kasvavat voimakkaasti.

Niin sanotut asiantuntijat uskottelevat tosin julkisuudessa jälleen ikääntyvien ihmisten hoitopommista, vaikka sellaista ei ole näköpiirissäkään, jos terveyskeskusten työ turvataan. Vastustajat haluavat vain luoda ilmapiiriä myönteiseksi erilaisten hoivapalvelujen tuottajille, vaikka kuntien pitäisi tuottaa palvelut itse. Se olisi myös koko maan kansantaloudelle paras ratkaisu.

Juhonpoika

Hämeenlinna

Päivän lehti

2.4.2020