Uutiset

THL:n asiantuntija: Ikääntyneiden kaltoinkohtelu jää usein piiloon ulkopuolisilta

Esimerkiksi Pohjois-Suomessa viranomaisten yhteistyö toteutuu heikosti terveyskeskuspäivystysten ja muiden tahojen välillä, THL kertoo.

Suomen palvelujärjestelmässä ei systemaattisesti tunnisteta ja puututa ikääntyneiden kokemaan väkivaltaan ja kaltoinkohteluun. Tieto käy ilmi tuoreen Vanhuspalvelujen tila -seurannan kuntakyselyn tuloksista.…

Niiden mukaan viranomaisyhteistyö kaltoinkohteluun puuttumiseksi vaihtelee alueittain ja on usein hajanaista, joskus jopa olematonta. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa viranomaisten yhteistyö toteutuu heikosti terveyskeskuspäivystysten ja muiden tahojen välillä. Toisaalta Itä-Suomessa sosiaalipäivystys tekee hyvin systemaattista yhteistyötä eri suuntiin.

– Ikääntyneiden kaltoinkohtelu jää usein piiloon ulkopuolisilta ja on siten luultua yleisempää. Kaltoinkohtelun tunnistamiseksi on välineitä, kuten ikääntyneen huoli-ilmoitus, jota pitäisi käyttää tehokkaammin. Vaikka Suomessa ei ole vielä kansallista toimintamallia, sosiaalihuolto- ja vanhuspalvelulaki velvoittavat ikääntyneiden turvaamisen, sanoo tiedotteessa johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma THL:stä.

Ikääntyneen huoli-ilmoitus avuksi

Huoli-ilmoituksen tarkoituksena on varmistaa, että ikääntynyt saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei itse osaa tai ymmärrä sitä pyytää. Huoli-ilmoitus toimii myös välineenä ikääntyneen palvelutarpeen tunnistamisessa. Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.

THL:n mukaan suurimmassa osassa maata ikääntyneistä tehdyt huoli-ilmoitukset tilastoidaan, mutta asiassa on huomattavia alueellisia eroja. Huoli-ilmoitusten syy, kuten kaltoinkohtelu, tilastoidaan koko maassa ainoastaan 39 prosentilla alueista. Parhaiten iäkkään kaltoinkohtelusta tulleet huoli-ilmoitukset tilastoidaan Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueilla, huonoin tilastointitilanne on Etelä-Suomessa.

Huoli-ilmoituksissa korostuvat arjessa pärjääminen, asumisolosuhteet ja terveydentila, mutta niiden aiheina ovat myös toimintakyky, muistisairaudet, päihteet, yleinen palvelujen tarve, kaltoinkohtelu, taloudelliset ongelmat, yksinäisyys sekä mielenterveys. Huoli-ilmoitusten ja kaltoinkohtelun vaihteleva tilastointi näyttäytyy viranomaisyhteistyön ja palvelujärjestelmän suurena puutteena.

Vanhuspalvelujen tila -kyselyn aineistoissa korostui systemaattisen yhteistyön vähäisyys ja erot huoli-ilmoitusten ja kaltoinkohtelun tilastoinnissa. Vanhuspalvelujen tila -aineiston lisäksi tutkimukseen on analysoitu COVID-19 -tilannekuvaraportteja, joista nousivat esiin kotona elämiseen liittyvät vaikeudet, yksinäisyys ja huoli vanhuspalvelujen henkilöstön riittävyydestä sekä jaksamisesta.

Molempien aineistojen perusteella voidaan todeta, että ikääntyneiden oikeus turvalliseen elämään ei kaikilta osin toteudu. THL:n mukaan tämän vuoksi viranomaisyhteistyötä ja palvelujärjestelmän yhteistyötä on tarpeen tiivistää sekä luoda systemaattinen, selkeä toimintatapa kaltoinkohtelun tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi.

Menot