Uutiset Hongkong

Tiananmenin verilöyly on yhä Kiinan avohaava

Hongkongissa asuva Han Dongfang maksoi kovan hinnan toiminnastaan Pekingissä vuonna 1989. Häntä ei enää päästetä Kiinaan.
Hongkongissa sijaitsevan konttorinsa studiosta Han Dongfang juontaa kiinalaisille työläisille suunnattua radio-ohjemaa kolme kertaa viikossa. Kiinaan hänellä on porttikielto. Kuva: Björn Ådahl
Hongkongissa sijaitsevan konttorinsa studiosta Han Dongfang juontaa kiinalaisille työläisille suunnattua radio-ohjemaa kolme kertaa viikossa. Kiinaan hänellä on porttikielto. Kuva: Björn Ådahl

Mitään ei nyt jätetä sattuman varaan Pekingissä. Keskustassa vilisee turvallisuuspoliiseja, sensuuria on kiristetty äärimmilleen ja lukuisia ihmisiä on suljettu kotiarestiin.

Kiinan hallitseva kommunistipuolue tekee kaikkensa, jotta Taivaallisen aukion verilöylyn 30. vuosipäivä tiistaina sujuu välikohtauksitta.

– Puolueen johto pitää vieläkin vuosipäivää poikkeuksellisen arkaluonteisena. Johtajat pelkäävät puolueen menettävän moraalisen oikeutensa hallita maata, jos kansalaiset saisivat tietää mitä Kiinassa tapahtui 30 vuotta sitten, Hongkongissa asuva ay-aktivisti Han Dongfang sanoo.

Han Dongfangin johtama työläisryhmä oli liittynyt mieltään osoittaneiden opiskelijoiden joukkoon kaksi viikkoa ennen kuin sotilaat ryhtyivät voimakeinoin tyhjentämään aukiota 4. kesäkuuta 1989.

Han halusi tukea opiskelijoita ja samalla näyttää, että myös työläiset olivat tyytymättömiä.

– Pystytimme muutamia telttoja aukion laidalle. Emme voineet kuvitella, että sotilaita käskettäisiin pian ampumaan meitä, Han kertoo.

Kymmenettuhannet mielenosoittajat vaativat lehdistönvapautta, demokratiaa ja kaikkialle levinneen korruption kitkemistä.

Kommunistipuolueen mukaan reilut 240 ihmistä kuoli, kun puolitoista kuukautta kestäneet mielenosoitukset tukahdutettiin kesäkuun neljännen vastaisena yönä 1989.

Han sanoo puolueen vääristelevän totuutta. Mahdollisesti jopa tuhansien ihmisten uskotaan kuolleen Pekingissä ja muutamissa muissa kaupungeissa, joissa myös järjestettiin mielenosoituksia.

Han maksoi kovan hinnan aktiivisuudestaan. Häntä pidettiin vangittuna kaksi vuotta ilman oikeudenkäyntiä syytettynä vastavallankumouksellisesta toiminnasta.

– Vankilassa sairastuin tuberkuloosiin, jonka jälkeen minut karkotettiin Yhdysvaltoihin saamaan hoitoa. Parannuin nopeasti, mutta menetin toisen keuhkoni, Han kertoo.

Heti kun Han kykeni, hän lensi Hongkongiin toivoen voivansa palata Kiinaan. Häntä ei kuitenkaan päästetty rajan yli, joten hän jäi Hongkongiin, jossa hän vetää kiinalaisia työläisiä tukevaa järjestöä.

Muutamat tutkijat epäilevät, että Hanin johtamien työläisten läsnäolo sai puoluejohdon tekemään päätöksen mielenosoitusten tukahduttamisesta.

Opiskelijoita pidettiin vaarattomina, mutta puolueen asema olisi ollut uhattuna, jos työläisetkin olisivat alkaneet protestoida laajemmin.

– Valtamonopolinsa säilyttäminen on aina ollut puolueen tärkein päämäärä. Se on vieläkin valmis toimimaan yhtä häikäilemättömästi kuin 30 vuotta sitten, Han toteaa.

Verilöylyn jälkeen puolue leimasi mielenosoittajat vastavallankumouksellisiksi Kiinan vihollisiksi.

Puolue ei ole muuttanut kantaansa, eikä Han usko sen olevan valmis myöntämään virhettään pitkään aikaan.

Tiukka sensuuri

Kiinan kommunistipuolue tekee kaikkensa pitääkseen kansan epätietoisena Tiananmenin aukion tapahtumista.

Internetiä sensuroidaan tarkasti, eivätkä puolueen hallinnassa olevat perinteiset joukkotiedotusvälineet mainitse niitä ikinä.

Pekingissä vanhemmat sukupolvet ovat luonnollisesti kuulleet verilöylystä, mutta kaikille on tehty selväksi, ettei siitä pidä puhua varsinkaan julkisesti.

Valtaosa nuorista kiinalaisista ei tiedä juuri mitään opiskelijoiden järjestämistä mielenosoituksista.

Lapsensa verilöylyssä menettäneet omaiset ovat muodostaneet Tiananmenin äidit -nimisen ryhmän, joka vaatii puoluetta tunnustamaan tapahtumat.

Aktiivisimpia jäseniä valvotaan tarkasti toukokuun alusta lähtien. Heidän ei anneta edes surra lapsiaan julkisesti.