Uutiset

Tiehallinto potee rahapulaa

Tiehallinnon pääjohtaja Eero Karjaluoto näkee maamme tiestön tulevaisuuden sangen synkkänä. Syy tähän on tuttu: rahapula. Tiehallinto laskee vuosien 2006-2009 toimintasuunnitelmassaan, että teiden kunto ei sentään rapistu, mutta uusien teiden rakentamisesta ja turvallisuuden lisäämiseen tähtäävistä töistä on pakko tinkiä.

Eero Karjaluoto ei ole ensimmäinen eikä viimeinen lisää rahaa teihin vaativa Tiehallinnon pääjohtaja. Purnaus on ollut tähänkin asti jatkuvaa. Tiehallinnon kovisteluun ei ole kuitenkaan mitään syytä suhtautua välinpitämättömästi, sillä tilastojen mukaan pääteiden liikenne paisui viime vuonna melkein neljä prosenttia. Kasvu jatkuu ja jo nyt pääteitä tulisi uudistaa 1 500 kilometriä.

Tiet ovat kallista omaisuutta ja siksi niitä ei saa päästää rappiolle. Tästä periaatteesta Tiehallinto kykenee pitämään kiinni, mutta on toki selvää, että maamme tieverkkoa on kehitettäväkin. Valitettavan suuri siivu teistä on rakennettu 1960- ja 1970-luvulla. Tästä maailmasta ei ole ajatus Suomen maanteiden säilömisestä 2000-luvun alun tasolle.

Pelissä on sujuva liikenne, turvallisuus ja myös ympäristöpolitiikka. Tiehallinto on pudottamassa useiden teiden nopeusrajoituksia. Vaihtoehtoja ei juuri ole, sillä mutkaiset, liian kapeat ja mäkiset tiet ovat vaarallisia liikenteen määrän kasvun takia. Kaikki liikkumista koskevat rajoitukset on mitoitettava teiden kunnon mukaan.

Paraskaan maantie ei kuitenkaan takaa liikkumisen turvallisuutta. Hyvä tie houkuttelee ylinopeuteen ja holtittomiin ylinopeuksiin, muistuttavat liikenteen asiantuntijat ja aivan syystäkin.

Aivan tolkutonta oli talvella käyty keskustelu, jonka mukaan teiden kunnosta vastaavat olisivat syypäitä liikenneonnettomuuksiin. Lain lähtökohdasta ei voi missään tilanteessa tinkiä: kuljettaja on aina vastuussa ajoneuvonsa hallinnasta. Näin on siitäkin huolimatta, että ihminen mielellään hakee syitä omille kohtalokkaille virheilleen esimerkiksi juuri huonokuntoisesta maantiestä.

Tiehallinto tekee parhaansa, mutta sen määrärahoista päättää eduskunta hallituksen esityksestä. Tiehallinnon vaatimuksen ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen ministerityöryhmän esityksen ero on vuosittain satoja miljoonia euroja kaudella 2005-2009.

Maanteistä huolta kantavat mielellään muistuttavat valtion keräävän liikenteestä huomattavan suuret verotulot, jotka tulisi kohdentaa teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. On totta, että liikkumista verotetaan: viime vuonna valtio imuroi kassaansa muun muassa polttoaine- ja autoveroina nelisen miljardia euroa. Hyvinvointiyhteiskunta kerää eri tavoin veroja ja jakaa niitä poliittisilla päätöksillä kehittääkseen maata tasapainoisesti kokonaisuutena. Tästä ajatuksesta ei ole mitään mahdollisuutta tinkiä.

Maan hallituksen on syytä vakavasti pohtia Tiehallinnon esityksiä. Jos se ei saa lisää rahaa, voi keskustelu tietulleista käynnistyä uudelleen.

Päivän lehti

28.1.2020