Tiellä ken vaeltaa

Liikenteessä voi revetä helvetti liitoksistaan. Auringon sarastaessa valmistaudut töihin mieltä rauhoittavan aamujoogan jälkeen. Maailman syleillessä sinua lähdet taivaltamaan kohti työmaata kottaraisten, talitinttien ja muiden iloisten pikkupalleroisten säestämänä. Siinä vaiheessa, kun pääset yleiselle tielle, repeää helvetti liitoksistaan. Ihmisviha ottaa ylivallan. Perkele, on kyseessä sitten autoilija, pyöräilijä tai vaikka kävelijä. 
 
Kun kolmion takaa kiilaa eteen mikä tahansa kaksi- tai nelipyöräinen, usko ihmiskuntaan horjuu heti. Kaikki tapahtuu vielä kiireessä, kuinkas muuten, koska nykyään kenelläkään ei ole aikaa kuin itselleen ja omille tavoitteilleen.  
 
Tunnustan olevani autoilijana kuin Gandhi, mutta ilman suvaitsevaisuutta. Joka ikinen jonkun toisen tekemä pieni virheliike rekisteröityy kiukkumittariini, joka ehdottaa, että taas olisi kirveelle töitä.
 
Vanajantiellä universumin tasapaino on usein koetuksella. Kun joku vyölaukkumies kiilaa rämisevän vuokraperäkärrynsä kanssa tien sivusta suoraan eteesi, osuu hän välittömästi kiukkuhermoon. Varsinkin ruuhka-aikana, kun kärry vie autonmittaisen tilan ja peittää Paasikiventien ja Keinusaarentien risteyksessä kulkuyhteyden viereiselle, tietenkin tyhjänä olevalle kaistalle. Odotat valojen vaihtuvan kahdesti ja mietit vakavasti, löytyisikö netistä vetypommin rakennusohjeita?
 
Jalankulkijat taas tuppaavat haahuilemaan haavi auki ympärilleen katsomatta, iästä riippumatta. Lapsilta sen vielä ymmärtää, mutta monesti heillä onkin liikenteen tarkkailu paremmin hallussa kuin aikuisilla.
 
Muista aina liikenteessä… Jotkin yksilöt raivostuttavat vietävän paljon. Kun annat kävelijälle tilaa ylittää tien, alkaa jalka nousta yhtä rivakasti kuin zombilla. Näyttää jopa siltä, että elävä kuollutkin jäisi kakkoseksi laahustamisessa. Ei siihen suojatielle tarvitse nautiskelemaan jäädä. Monesti mietityttää, miksi kävelijät ja pyöräilijät haluavat niin hanakasti sukeltaa autojen alle. Suojatie on suojatie, mutta itse en laskisi sen varaan, että pujottelisin fillarilla sata lasissa autojen sekaan vain olettaen, että kyllä ne väistävät. On väistämättä selvää, kenelle yhteentörmäyksessä käy huonosti. 
 
Jokaiseen skootteriin pitäisi liimata leveä kuljetus -tarra. On se sen verran iso peli, että sillä pitää posottaa prikulleen keskellä kaistaa. Vespan jälkeläinen on synkronoitu myös liikkumaan sivuttaissuunnassa takana olevan auton liikkeiden mukaan, eli ohittaa ei kannata edes yrittää. Pyörällä liikkuessani olen varsinkin kesäisin huomannut, ettei ruuhka-aikaan ole tien yli mitään asiaa, jos ei satu kantamaan trikoopaitansa alla junan puskuria muistuttavia maitokuulia. Ne jos mitkä, pysäyttäisivät vaikka Pohjois-Korean armeijan, ja täysin rauhanomaisin keinoin.