Uutiset

Tiemestari tuntee kaupungin kadut

Naapurin setä oli aikoinaan nuoren Tapio Murron esikuva uravalinnan suhteen. Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa työskennellyt naapuri herätti ajatuksen teknillisestä koulusta ja rakennusmestarin urasta.

Nyt yli neljänkymmenen työvuoden jälkeen Murto on siirtymässä eläkkeelle. Naapurin sedän viitoittamaa tietä on ollut hyvä kulkea, vaikka puolustusvoimat yrittikin värvätä Murtoa palvelukseensa miehen palvelusaikoina 60-luvulla. Armeijan harmaat jäivät kuitenkin muille, sillä Murto pääsi sisään Hämeenlinnan Teknilliseen kouluun ja harjoitteluiden kautta työura Hämeenlinnan kaupungilla oli alkanut.

Muutosta, muttei ilman kehitystä

Historiallisessa kaupungissa työskenteleminen on ollut Murrosta mielenkiintoista. Vaikka entinen tiemestari haluaakin säilyttää linnan ympäristön katukivetyksineen ennallaan, ei kaupunki voi jäädä polkemaan paikalleen. Murto kannattaa vanhan linja-autoaseman purkamista ja moottoritien katteen rakentamista.

– Keskustan elävöittämiseen Reskan kattaminen on mielestäni paras vaihtoehto. Turussa tästä on hyviä esimerkkejä, ihmiset viihtyvät talvisinkin lämmitetyillä ja katetuilla kävelykaduilla.

Murron mielestä Hämeenlinnan kaupunki ei saa taantua kaupunkikuvansa suhteen. Muutosta kaivataan, mutta ennen kaikkea kehitystä. Uusien teiden tulee olla päällystettyjä ja monin paikoin huonossa kunnossa olevat kävelyteiden isot kivilaatat pitäisi vaihtaa toimivampiin.

Ikäviä muistoja Murrolla ei juuri työuraltaan ole, mutta mukavia senkin edestä. Palkitsevimpia hetkiä entisen tiemestarin uralla ovat olleet isojen projektien valmistumiset. Kauppatorin pinnan uusiminen 80-luvulla oli yksi Murron uran merkittävimpiä urakoita.

– Työntekijät asettelivat kivet paikoilleen kontillaan kahtena kuumana kesänä. Vanha kivetys oli paikallaan sata vuotta, joten kyllä nämä kivet saisivat vähintään saman ajan kelvata, Murto hymyilee.

Johtamista Koskelan tyyliin

Eläkkeelle jäänti ei Murtoa jännitä. Työnarkomaaniksikin tunnustautuva Murto jättää työnsä mieluusti pätevän seuraajan käsiin ja lupaa, että työt jäävät kentälle. Päivät täyttyvät muista askareista ja harrastuksista. Aikanaan 13 vuotta HPK:ssa pelannut Murto aikoo eläkepäivien kunniaksi kiskoa ensi talvena luistimetkin jalkaan kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Alaisilleen Murto ei ole ikinä halunnut olla vain etäinen pomo, vaan hän myöntää olevansa enemmänkin Tuntemattoman sotilaan Koskelan tyyppinen johtaja.

Entinen tiemestari muistaa kiitellä myös kotiväkeään kärsivällisyydestä. Etenkin talviaikaiset lumipäivystykset ovat monesti katkaisseet rauhalliset yöunet, mutta Murto on kuitenkin viihtynyt Hämeenlinnan kaupungin leivissä mainiosti.

– Parasta työssäni on ihmisten kanssa tekeminen ja asiakaslähtöisyys. Minulla on ollut tapana mennä ihan paikan päälle katsomaan ja juttelemaan ihmisten kanssa. Tiessä oleva reikä saattaa olla viranomaisten näkökulmasta pieni asia, mutta ihan tavallisille ihmiselle se voi olla iso juttu, Murto sanoo. (HäSa)