Uutiset

Tiesitkö ketä äänestit?

Eurovaalit on käyty ja europarlamentaarikot valittu.

Moni äänestäjä valitsi puolueensa ja ehdokkaansa ensisijaisesti arvopohjalta. On etsitty sopivan tuntuinen ehdokas, jonka jälkeen valtakirja on lykätty tämän käteen ja toivottu, että edustaja ajaa tehtävässään äänestäjänsä kannattamia asioita.

Käytännössä näin useimmiten varmasti tapahtuukin. Ilmoittamiensa arvojen vastaisesti toimivan poliitikon ura ei pitkälle etene. Äänestäjät kyllä rankaisevat.

Mutta kuinka moni äänestäjä voi rehellisesti väittää tietävänsä edes suurin piirtein, millaista työtä hänen edustajansa on tehnyt Euroopan Parlamentissa, eduskunnassa tai kunnanvaltuussa? Kuinka moni tietää millainen on hänen äänestyskäyttäytymisensä tai millaisia esityksiä hän on tehnyt? En minä ainakaan.

Media seuraa yksittäisten poliitikkojen äänestyskäyttäytymistä aika ajoin esimerkiksi ydinvoimalaäänestyksen tapaisissa suurta julkisuutta saaneiden päätösten yhteydessä. Useimmiten media huomioi kuitenkin pelkät äänestystulokset. Pahimmillaan jopa puolueiden käyttäytyminen jää lukijalta hämärän peittoon yksittäisestä poliitikosta puhumattakaan.

Internet on merkittävällä tavalla parantanut kansalaisten mahdollisuuksia ottaa selvää edustajiensa toimista. Sähköposti kulkee vaivattomasti ja useimmat edustajat kertovat tekemisistään nettisivuillaan. Painopiste on edustajien tekemissä aloitteissa, kyselyissä ja kannanotoissa. Äänestyskäyttäytymisestä ei ainakaan tarkastamillani sivuilla puhuta mitään.

Eduskunnan sivuilta löytyy runsaasti tietoa lainlaatimisen vaiheista. Edustajien äänestyskäyttäytymistä saa sen sijaan hakea turhaan. Sama vika vaivaa Euroopan Parlamentin sivustoa.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kokousten kulku on luettavissa kaupungin nettisivuilta. Tietoa yksittäisten edustajien äänestyskäyttäymistä kokousten pöytäkirjoista ei kuitenkaan löydy. Kansalainen toki saa tämänkin tiedon käsiinsä, jos sitä erikseen kysyy.

Suomen monipuoluejärjestelmä tarjoaa äänestäjille valinnanvaraa ja edustaa kattavasti erilaisia näkemyksiä yhteiskunnan kehittämisestä.

Poliitikkojen toiminnan seuraamiseen yhden miehen vaalipiireihin perustuva kaksipuoluejärjestelmä tarjoaa kuitenkin monipuoluejärjestelmää paremmat edellytykset.

Kaksipuoluejärjestelmämaissa on tapana, että kilpailevan puolueen ehdokas nostaa esille vastaehdokkaansa äänestyskäyttäytymisen. Usein tuloksena on negatiivinen, toisen puutteisiin keskittyvä kampanjointi. Silti äänestäjä tulee hyvin informoiduksi myös niistä vastaehdokkaan päätöksistä, jotka ovat hänen oman arvomaailman vastaisia.

Suomalaista monipuoluejärjestelmää ei tarvitse kansalaisten tiedon saanniin turvaamiseksi hylätä. Riittäisi, kun joukko valveutuneita kansalaisia perustaisi nettisivut, jossa kävisi ilmi tarkat tiedot kansanedustajien ja europarlamentaarikkojen äänestyskäyttäytymisestä.

Ilmari Korhonen

Kirjoittaja on Hämeen Sanomien toimittaja

Päivän lehti

1.4.2020