fbpx
Uutiset

Tietosuoja on yhä suomalaisten perusoikeus

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mielestä suomalaisten valvonta ei ole mennyt liian pitkälle. Pelko tietojen joutumisesta vääriin käsiin on Aarnion mielestä liioiteltua, sillä Suomen perustuslaki suojaa henkilötiedot ja tietosuojalaki säätelee esimerkiksi poliisin toimia.

Tietosuojavaltuutettu selvittää parhaillaan apulaisoikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin kanssa poliisin toimintaa anarkistien Smash Asem-mielenosoituksessa.

– Asem-hässäkkää selvitän siksi, että ihmiset pelkäävät joutuvansa poliisin kirjoihin aiheettomasti ja tieto tulee esiin väärässä paikassa, esimerkiksi työpaikkahaastattelussa. Turvallisuusselvityksiä tehdään siivoojistakin erinäisiin tiloihin pääsemiseksi. Mitäs kun siivooja pyrkii poliisilaitokselle ja katsotaankin, että hän on mellakoija, vaikka hän oli mielenosoituspaikalla sivullisena, Aarnio kysyy.

Tietosuojavaltuutetun mukaan tietosuojan käsite on kansalaisille hämärä. Tietosuojassa on kyse ihmisen itsemääräämisoikeudsta. Aarnio ei ymmärrä esimerkiksi keskustelua firmojen oikeudesta urkkia työntekijöidensä sähköposteja. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuissa on korostettu työntekijöiden oikeutta viestintään ilman, että sitä tarkkaillaan.

– Onko suomalaiset huipputekniikan yritysten tietoturvallisuuden taso todella niin surkea, että työntekijät voivat kopioida niitä sähköpostien liitteiksi? Pelkään, että tässä keskustelussa kiinnitetään huomiota väärään asiaan. Viestintä kuuluu työntekijöiden yksityiselämään ja siihen kuuluu luottamuksellisuus.

Kameroita ei voi välttää

Urbaanissa ympäristössä liikkuessaan ihmisillä ei ole mitään keinoa estää liikkeidensä tallentumista valvontakameroiden nauhoille. Reijo Aarnio kuitenkin muistuttaa, ettei tallenteita saa käyttää miten tahansa, eikä luovuttaa ulkoupuolisille.

– Henkilötietolakia sovelletaan myös valvontakameroilla kuvaamiseen. Henkilötieto on tietoa, josta ihmisen voi tunnistaa ja joka on talletettu.

Aarnion mukaan esimerkiksi talon suojelemiseksi töhrijöiltä kerättyä kuvaa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen eikä luovuttaa muille. Eri toimijoiden tietoja ei myöskään saa yhdistellä ihmisten liikkeiden selvittämiseksi.

– Poliisilla tietenkin on oikeus aineistoon rikosten selvittämiseksi, Aarnio huomauttaa.

Poliisia moititaan usein pyrkimyksistä lisätä valvontaoikeuksiaan. Reijo Aarnion mielestä poliisijohto on kuitenkin tässä maltillisempi kuin sisäministeriö. Yhtälailla asiallisesti toimii Aarnion mielestä myös EU, vaikka turvallisuusasiat jäävätkin EU:ssa tietosuojadirektiivin ulkopuolelle.

Siitä huollimatta, että terrorismin torjunnassa tarvittavien tietojen keruuoikeuksia lisätään, yritetään ihmisten perusoikeudet ottaa huomioon.

– Suomessa henkilötietojen suoja perustuu perustuslakiin ja suomalainen poliisi joutuu ottamaan tietosuojalain huomioon. Siitä me voimme olla ylpeitä.

Paineita isoveljen valvontaan

Tietosuojavaltutetun mukaan paineet isoveljen valvonnan lisäämiseen koventuvat. Aarnio kuitenkin muistuttaa, että eduskunta on yhä maan tärkein tietosuojaviranomainen.

– Suomikin on mukana valmistelemassa 7-8 maan sopimusta, joka mahdollistaa DNA-rekisterien ja vastaavien keräämisen. Joissakin maissa se voi tapahtua tuosta vaan, mutta Suomessa edellytetään aina eduskunnan päätöstä.

Radiotaajuusteknologian, biometriikan ja genetiikan raju käyttöönotto odottaa Reijo Aarnion mukaan aivan oven takana. Hän on tyytyväinen siihen, että suomalainen tiedeyhteisö on lausunnoissaan korostanut sitä, että tekniikoiden käyttöönoton edellytyksenä on oltava kansalaisten luottamus yksityisyyden säilyttämiseen.

Reijo Arnion mielestä Yhdysvallat on kansalaistensa valvonnassa todennäköisesti jo mennyt ohi entisen Neuvostoliiton.

– Suomi ja EU eivät ole. USA:n ja EU:n kiista lentomatkustajien tietojen luovuttamisesta osoitti, että Eurooppa yrittää parhaansa. EY-tuomioistuin totesi tietojen luovuttamisen laittomaksi.

Menot