Uutiset

Tietoturvahötkyilylle ei näy loppua

Jos googlaa sanan ”Google”, osumia kertyy noin 14,7 miljardia.

Yksi niistä on Taloussanomien IT-viikon juttu, jossa tietokirjailija Petteri Järvinen rauhoittelee niitä Googlen käyttäjiä, jotka ovat huolissaan tietoturvastaan. Hän ihmettelee ”Google-hötkyilyä”, joka on seurausta hakukonejätin muuttuvasta tietosuojakäytännöstä.

Hötkyilijöiden joukkoon liittyivät kuitenkin viime viikolla myös EU:n tietoturvaviranomaiset. Oikeusasioista vastaava komissaari Viviane Reging arveli Googlen uudistuksen jopa rikkovan lakia.

Google yhdistelee hakupalvelustaan keräämiään tietoja esimerkiksi gmail-sähköpostista ja Youtube-videopalveluista kerättyihin tietoihin niin, että mainontaa voidaan kohdistaa entistäkin tarkemmin. Oman ilmoituksensa mukaan Google tahtoo saada selville, mitä mainoksia käyttäjä pitää hyödyllisinä.

Yhdistely tosin edellyttää, että käyttäjä on kirjautunut sisään Googlen palveluun, mutta oikeuskomissaari Reding arvelee, etteivät useimmat kirjautuneet ole ymmärtäneet, mihin ovat suostuneet.

Hakukonejätti on kiistänyt väitteet lain rikkomisesta. Sen mukaan tarkoitus on yksinkertaistaa tietosuojakäytäntöä ja parantaa palvelua.

Googlen oma esittely kuitenkin luettelee koko joukon kovasti yksityiseltä tuntuvia tietoja, jotka yhtiö saattaa halutessaan tallentaa: puhelinnumerosi, soittajan numero, soitonsiirtonumerot, puhelujen päivämäärät ja kellonajat, tekstiviestien reititystiedot ja puhelujen tyypit.

Kohu, tai hötkyily, jos Järvisen arvioon luottaa, on tuttua tarinaa monista aiemmista tapauksista, joissa yhteisöpalvelu Facebookin on pelätty vaarantavan käyttäjiensä tietoturvan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan profeetta ennustaakseen, ettei tämä viimeisin, Googlen aiheuttama kohu jää lajissaan viimeiseksi.

Viime kädessä tietysti haku- ja yhteisöpalvelujen käyttäjät äänestävät jaloillaan – tai tässä tapauksessa hiirellään – miten paljon tietojaan haluavat luovuttaa jättiyhtiöille.

Parin vuoden takainen protestipäivä teemalla ”eroa Facebookista” kuitenkin osoitti, että valtaosa käyttäjistä hiljaisesti hyväksyy, tietoisesti tai vain koko asiaa ajattelematta, tietojensa käytön yhtiöiden tarpeisiin. Vain 0,008 prosenttia Facebookin käyttäjistä erosi päivän aikana.

Kuten Petteri Järvinen It-viikon haastattelussa muistuttaa, Google saa rahansa käyttäjätiedoista. Jos se lopettaa tietojen keräämisen, se joutuu hankkimaan tulonsa muualta, toisin sanoen se muuttuu maksulliseksi. Sama tietenkin pätee Facebookiin.

Vaikka monet internetin käyttäjät eivät sitä ehkä uskokaan, netti ei ole muuttanut muuksi sitä luonnonlakia, jonka mukaan ilmaisia lounaita ei ole. Käyttäessämme ”ilmaista” hakukonetta tai yhteisöpalvelua, ostamme siihen oikeuden käyttäen valuuttana rahan sijasta tietoja itsestämme. Tietäen tai tietämättämme.