Uutiset

Tiikerihyttynen tuo tropiikin tauteja Eurooppaan

Hyttysten levittämistä trooppisista kuumetaudeista saattaa tulla arkipäivää Suomessakin – tosin luultavasti vasta hamassa tulevaisuudessa.

Vielä esimerkiksi denguekuumetta ja chikungunyaa levittävä tiikerihyttynen ei pärjää Pohjolan oloissa. Tautien oireita ovat muun muassa kuume ja nivelkivut. Denguekuume voi kuitenkin olla jopa hengenvaarallinen.

Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa dengue on yleinen.

-Virukset yrittävät nyt rantautua Välimeren alueelle, joten Suomessa ennuste ei ole ajankohtainen, arvioi Helsingin yliopiston professori Olli Vapalahti.

Sekä hyttysten että tautien leviäminen riippuu osittain ilmastosta.

Ilmaston muuttuessa voi olla todennäköisempää, että ennen subtropiikin viruksia Suomeen rantautuisi Länsi-Niilin virus. Tauti on usein oireeton, mutta voi aiheuttaa aivokuumeen.

-Länsi-Niilin virusta on jo pohjoisemmassa Euroopassa, esimerkiksi Valko-Venäjällä.

Pieniä epidemioita Euroopassa

Vapalahti ei lähde arvioimaan, missä ajassa Suomen ilmasto voisi muuttua vaikkapa dengueta levittäville hyttysille suopeaksi. Hänen mukaansa Suomi on kuitenkin Euroopan viimeinen maa, johon trooppisia virustauteja välittävät hyttyset leviävät.

-Ilmastonmuutokselle on esitetty erilaisia laskelmia. Hyttysten leviäminen riippuu siitä, mitkä mallit toteutuvat, Vapalahti sanoo.

Hyksin infektiolääkäri Heli Siikamäki puolestaan esittää varovaisen arvion.

-Toki on mahdollisuuksien rajoissa, että esimerkiksi 20 vuoden päästä Suomen olosuhteet olisivat näille hyttysille suotuisat.

Vaikka dengue kuuluu maailmanlaajuisesti merkittävimpiin hyttysten välittämiin tauteihin, voi chikungunyan leviäminen pohjoiseen olla todennäköisempää. Chikungunya on jo ehtinyt aiheuttaa paikallisia epidemioita Euroopassa.

-Esimerkiksi Pohjois-Italiassa oli vuonna 2007 pieni chikungunya-epidemia, Siikamäki tarkistaa papereistaan.

Rokotteen kehittelyssä pulmia

Maailmanlaajuisesti merkittävimmät hyttysten levittämät taudit ovat malaria ja dengue. Monissa muissa taudeissa ihminen on mikrobin kierron kannalta hyödytön, sillä tärkein kierto tapahtuu eläimen ja hyttysen välillä.

Malariassa ja denguessa mikrobi kiertää ihmisen ja hyttysen väliä. Malariaa vastaan on olemassa estolääkitys, mutta dengueen ei ole vielä saatavilla rokotetta.

-Rokotteen kehittelyssä on pulmia. Dengueta aiheuttaa neljä eri virusta. Oireet ovat pahemmat, kun infektion saa toisen kerran, Vapalahti kertoo.

Suomalaisten tartunnat lisääntyneet

Ehkä hieman yllättävästi tavallisin hyttysten välittämä tauti suomalaisilla matkailijoilla ei olekaan malaria. Ykkössijan saavutti viime vuonna denguekuume.

Viime vuonna 50 suomalaista sai matkaltaan muistoksi denguen, kun taas malariatuontitapauksia on vuosittain 20-40.

Denguetartuntojen määrä on huomattavasti suurempi kuin aiempina vuosina. Ennen suomalaisia on sairastunut denguekuumeeseen vuosittain noin kymmenen.

-Suomalaiset matkustavat aiempaa enemmän, ja virus on yleistynyt monilla alueilla, Vapalahti listaa syiksi. (HäSa)