Uutiset

Tilastot heikentävät kriisitietoisuutta

Työttömyystilastot ja yksityisen kulutuksen suotuisa kasvu peittävät helposti alleen kansantalouden todellisen tilan.

Työttömyys on pysynyt alle kymmenessä prosentissa muun muassa siksi, että työmarkkinoilta poistuu nyt reippaasti enemmän väkeä kuin tulee uusia.

Kotimainen kulutus – joka niin ikään pitää työllisyyttä yllä – on kasvanut myönteisesti ylisuurten palkankorotusten ja elvytykseen käytettyjen satojen miljoonien takia.

Taloutemme menoa voi luonnehtia vanhalla toteamuksella housuihin laskemisesta: hetken lämmittää, kunnes on entistä kylmempi.

Suomen Pankin tilastot ovat tylyä kerrottavaa. Vuonna 2008 alkanut liittojen välinen huutokauppa palkankorotuksista rapautti pahasti kilpailukykyämme. Työyksikkökustannuksilla mitattu tuottavuus laski jopa viitisen prosenttia, kun se ennen edellisvuotta oli vahvasti plussalla.

Muutos on dramaattinen ja vaikuttaa ilman muuta siihen, etteivät suomalaisen vientiteollisuuden tuotteet mene maailmanmarkkinoilla kaupaksi kuten ennen.

Veronalennukset taas lisäsivät julkisen talouden vajetta tilanteessa, jossa alennukset eivät enää lisänneet kulutusta.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen perää poliitikoilta ja etujärjestöjen johtajilta pelastusohjelmaa, jolla Suomi-purren kantokykyä parannetaan ja sen kurssia muutetaan vähäriskisimmille vesille.

Viisasta puhetta. On kuitenkin eri asia puhua viisaita kuin saada viisaat puheet toteutukseen.

Ennen kuin pelastusohjelmaa ryhdytään puuhaamaan, pitää kaikkien osapuolien – poliitikkojen, työmarkkinajärjestöjen ja muiden eturyhmien – tajuta kriisin syvyys. Paljon ymmärtämättömyydestä kertovat viimeaikaiset lakot, hallituksen päättämättömyys ja puuhastelu toisarvoisten asioiden kimpussa.

Palkankorotusten on jäätävä jatkuvasti alle tuottavuuden kasvun, työuriin on saatava lisää vähintään kolme vuotta, julkisia menoja on leikattava ja verokertymää lisättävä joko veronkorotuksilla tai veropohjaa laajentamalla.

Kaukana ei olla siitäkään tilanteesta, että subjektiivisia oikeuksia erilaisiin tukiin ja lisiin kavennetaan.

Suomen valtion budjettivaje nousee nyt ja ensi vuonna yli EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen rajan, kolmen prosentin.

Samassa lirissä ollaan julkisen velankasvun kanssa. EU:n suositukset ylittyvät tällä vuosikymmenellä.

Ainoa pelastuksemme on talouskasvu. Sen reunaehdot ovat kuitenkin jatkossa hurjat.

Koska työvoimaa poistuu markkinoilta enemmän kuin uusia tulee tilalle, jää talouskasvu ainoastaan tuottavuuden kasvun varaan. Siksi palkankorotusvara on jatkossa vain murto-osa siitä mitä viime vuosina.

Talouden pelastustoimiin ryhtymisessä olemme jo pahasti myöhässä. Asiantilaa huonontaa vielä hallituksen halvaantuminen vaalien lähestyessä. Kaikki tärkeät päätökset lykätään vaalien yli.

pauli.uusi-kilponen@hameensanomat.fi

Tuottavuus työllistä kohti laski jopa viitisen prosenttia viime vuonna.