Uutiset

Tilinpäätös pysyy pakkasella

Tilinpäätöksen luvut ovat rumat, mutta ennalta odotetut. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tapio Vekan (kok.) mukaan luvuissa ei sinänsä ole vikaa, mutta etumerkki on väärä.

-Tosin viime vuoden tulosta osattiin arvioida etukäteen huonoksi.

Vekka kuitenkin muistuttaa, että kustannusten kasvua on saatu hillityksi lähes toivotulla tavalla.

-Toimintakatteen kasvu oli enää 2,5 prosenttia. Tavoitteena on edelleenkin kaksi prosenttia.

Talous- ja hallintojohtaja Ismo Uusitalo muistuttaa, että kolmen kuntaliitosvuoden aikana kulujen kasvu on saatu painetuksi lähes toivotulle tasolle.

-2000-luvun alkupuolella kasvu oli 7 prosentin vaiheilla joka vuosi.

Kaupunginjohtaja Tapani Hellstèn arvioi, että on yhä mahdollista oikaista talous suunnitellussa aikataulussa.

-Tavoitteen mukaan alijäämien pitäisi olla katettuna vuoden 2015 loppuun mennessä. Lainojen lyhentämisen pitäisi alkaa jo vuonna 2014.

Uusi tuottavuusohjelma

Hellstèn laskeskelee, että tuohon pääsemiseksi kaiken pitää kuitenkin mennä nappiin.

-Tarvitsemme uuden samansuuruisen tuottavuusohjelman kuin meillä on ollut kuntaliitoksen alusta pitäen.

Tuottavuusohjelman tavoitteena oli vähentää 300 henkilötyövuotta tai muuten saavuttaa noin 12 miljoonan säästöt. Sillä päästiin jopa 14 miljoonan hyötyihin.

Hellstènin mukaan kustannushyötyä pitäisi nyt saada aikaan jollain muulla konstilla kuin palveluita karsimalla.

Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestelyistä odotetaan apua talouden oikaisuun.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) muistutti, että perusterveydenhuolto on pysynyt samanlaisena 70-luvulta alkaen.

-Odotamme, että kanavamallilla saadaan hoitoon oikeasti sairaat ja sairaslomien kirjoittelu siirtyy johonkin muualle.

Verotuloissa hidas kasvu

Verotulojen kasvu oli viime vuonna Hämeenlinnassa alle maan keskiarvon, alta kahden prosentin.

Osittain kyse saattaa olla tilitysten viivästymisistäkin, koska tämän vuoden puolella kasvu on ollut jopa seitsemää prosenttia.

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon mukaan näkyvillä ei ole erityistä syytä verotulojen hitaaseen kasvuun.

-Asukasmäärä on kasvanut vuosittain, myös viime vuonna. Uusia yrityksiä on syntynyt paljon, yhtä paljon kuin Oulun seudulla, joka on huomattavasti Hämeenlinnaa suurempi.

Isosuo muistuttaa, että Hämeenlinnaan on rakenteilla parikin uutta tehdasta, mikä on poikkeuksellista. Lisäksi monet muut kiinteistöhankkeet, kuten moottoritien kate laajentavat aikanaan Hämeenlinnan veropohjaa tuloveroissa, kiinteistöveroissa, mutta myös yhteisöveroina.

-Investointien ison määrän selittää se, että vesiyhtiön lainat muutettiin osakkuudeksi. Nythän HS-Vesi on myös laajentunut Akaaseen. Rakennusinvestointeja on 20 miljoonaa, joista 7 miljoonaa maanrakennukseen.

Budjetin on pakko pitää

Vuosilta 2010 ja 2011 on kertynyt huima alijäämä – lähes 17 miljoonaa euroa.

-Kuluva vuosi on kriittinen. Budjetti pitää saada pitämään, eikä alijäämää saa syntyä. Kaupunginhallitus seuraa tilaajabudjetin tasapainoa. Toimiin ryhdytään heti, jos menot ylittyvät, Vekka painotti.

Hän myös toivoi, että päätöksenteossa huomio kiinnitettäisiin erityisesti suuriin ja vaikuttaviin asioihin.

-Virheet pitää oikaista ja opiksi ottaa, mutta päättäjien tulisi keskittyä keskeisiin asioihin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta pitäisi saada aikaan sekä seudullisia että maakunnallisia päätöksiä mahdollisimman pian.

Kuntarakenteessa ei Vekan arvion mukaan tapahdu muutoksia vapaaehtoisesti. Hämeenlinna keskittyykin ylläpitämään keskusteluyhteyttä ja odottaa mahdollisia valtion toimia. (HäSa)

Päivän lehti

20.1.2020