Uutiset

Tilojen puute estää lähiruoan käyttöä

Valtuustoaloite lähiruoan lisäämisestä Riihimäen kouluissa ja päiväkodeissa nosti esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan.

Jotta lähiruoan osuutta voitaisiin kaupungin ruokapalveluissa lisätä, se vaatisi muutoksia keskuskeittiön tiloihin ja laitteisiin.

Nykyisissä laitoskeittiöissä ei enää pestä ja kuorita mitään. Suurin osa raaka-aineista saapuvat keittiöön esikäsiteltyinä. Myös kaikki juurekset.

-Meillä on alun perin ollut oma kuorintaosasto, mutta ajan saatossa toiminta on muuttunut ja se on jouduttu ottamaan muuhun käyttöön, kertoo ruokapalvelupäällikkö Ritva Pitkänen Riihimäen kaupungin ruokapalveluista.

Elintarvikelaki vaatii, että multaiset juurekset on käsiteltävä omissa tiloissaan. Käytännössä tilanne aiheuttaa sen, ettei kaupunki voi käyttää esimerkiksi perunakuntana tunnetun Lopen tuotteita ruoanvalmistuksessaan.

-Paikkakunnalta on vaikea löytää tuottajia, jotka pystyisivät toimittamaan tarpeeksi suuria raaka-aineiden kertaeriä esikäsiteltyinä, Pitkänen toteaa.

Hän kuitenkin muistuttaa, etteivät perunat ja porkkanat matkaa Riihimäelle sentään satojen kilometrien päästä.

-Onneksi meillä on lammilainen toimittaja, joka pystyy toimittamaan perunat ja porkkanat meille kuorittuna. Se on tällä hetkellä meidän ainoa mahdollisuus käyttää lähiruokaa, Pitkänen toteaa.

Viljelijöiltä kaivataan lisää yhteispeliä

Paikallisten pienviljelijöiden tuotteiden käyttöä olisi mahdollista lisätä kahdella tavalla.

-Joko maksetaan kuorinnasta toimittajalle tai sitten meillä on tilat, laitteet ja henkilökuntaa, joka kuorii juurekset paikan päällä, Pitkänen sanoo.

Eri puolilla Suomea viljelijät ovatkin alkaneet organisoitua esimerkiksi luomuringeiksi, jotka keräävät ja esikäsittelevät raaka-aineensa yhdessä.

Kanta-Hämeessä tällaista tapahtuu vielä melko vähän, mutta esimerkiksi Hämeenlinnassa Ossin Pulla toimittaa lähialueen tuottajien tuotteita S-ryhmän kauppoihin.

-Juuri tämäntyyppistä toimintaa tarvittaisiin lisää, Pitkänen toivoo.

Vaatii rahaa ja työvoimaa

Riihimäkeläinen valtuutettu Eija Aittola (kok.) toivoi viime syksynä valtuustoaloitteessaan lähiruoan osuuden lisäämistä kaupungin ruokahuollossa.

Kasvatus- ja opetuslautakunta antoi aiheesta tiistaina valtuustolle lausuntonsa. Siinä todetaan, että kaupunki pyrkii jatkossa kilpailuttamaan satokausituotteiden eli perunan ja muiden juuresten lisäksi myös tuoreleivät erikseen, jolloin lähituottajat voivat nykyistä paremmin osallistua tarjouskilpailuun.

Asiaa valmistellut ruokapalvelupäällikkö Pitkänen kuitenkin toteaa, ettei nykyistä selvästi laajempaan lähiruuan käyttöön ole ainakaan vielä mahdollisuuksia.

Vastaan tulevat tilakysymykset, mutta myös raha. Hyvinkään kaupunki selvitti jokin aika sitten lähiruoan käytön lisäävän elintarvikekustannuksia 10-17 prosentilla.

-Riihimäen kaupungin ruokapalveluissa tämä tarkoittaisi 140 000 – 240 000 euron lisäystä, lausunnossa todetaan.

Pitkänen kiittelee ihmisten lisääntyvää kiinnostusta ruoan alkuperää kohtaan.

-Kun tuotteet esikäsitellään paikan päällä, me oikeasti tiedämme, mitä me laitetaan tarjolle. Mutta toki siinä on se toinenkin puoli eli työvoimahaaste. Meiltä on kymmenen vuoden sisään jäämässä eläkkeelle 35-40 prosenttia henkilökunnasta. Saammeko me työvoimaa tekemään sitä työtä? Pitkänen kyselee. (HäSa)

Päivän lehti

26.5.2020