Uutiset

Timo Harakka kertoo tänään, haastaako hän Rinteen

Kansanedustaja Timo Harakka kertoo tänään, pyrkiikö hän Sdp:n puheenjohtajaksi ja siinä asemassa Suomen seuraavaksi pääministeriksi.

Harakka kertoo, että vakava harkinta pyrkimisestä Sdp:n puheenjohtajaksi oli mahdollinen vasta erään vaimon kanssa kotisohvalla vietetyn lokakuisen illan jälkeen.

– Lokakuussa, jolloin en oikeastaan ajatellut asiaa ollenkaan, katsoimme vaimon kanssa muistaakseni televisiota, olisiko ollut SuomiLOVE-uusintoja. Vaimoni sanoi yhtäkkiä, että jos on niin, että sinua tarvitaan Sdp:n puheenjohtajaksi, koska olet tehtävään paras, niin kyllä me annamme kaiken tukemme sinulle, vaikka tämä tekee elämästä vaikeaa. Olin todella äimistynyt, koska vaimoni sanat eivät liittyneet mitenkään hetkeen vaan tulivat kesken kaiken hänen omasta ajattelustaan. Se oli kohta, jossa ajattelin, että kaikkein tärkein asia oli suojattu, jolloin saatoin alkaa oikeasti edes harkita asiaa. Olen 3- ja 7-vuotiaiden pienten tyttöjen ja 16-vuotiaan pojan isä, Harakka sanoo.

Sdp on komeillut gallupeissa ykköspaikalla. Helmikuussa puolueelle valittava puheenjohtaja saattaa nousta kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen pääministeriksi. Harakan ratkaisua on odotettu useiden viikkojen ajan.

Pitkää harkintaa hän perustelee asian vakavuudella.

– Puheenjohtaja-asiassa minua on mietityttänyt eniten, miten perheeni asemani kestäisi. Puheenjohtajana ei monta vapaata viikonloppua olisi. Vaimon sanojen jälkeen saatoin aloittaa harkinnan.

Ratkaisua on pitänyt aidosti pohtia, koska Sdp:n puheenjohtaja on pääministeriehdokas. On aika kova rasti miettiä, olenko valmis tähän. Pitäisin aivan kaistapäisenä ihmistä, joka ilman muuta ajattelisi, että hän voisi ryhtyä Suomen pääministeriksi tuosta vain. Silloin täytyy aidosti uskoa siihen, että pystyy esittämään ohjelman ja johtamaan hallitusta sen toteuttamisessa. Se vaatii vankkaa itseluottamusta ja uskoa. Tämä on yksi elämäni vaikeimmista päätöksistä, Harakka painottaa ja lisää ajatusviivan mittaisen tauon jälkeen yhden sanan:

– Toistaiseksi.

Lindtmanin ratkaisu yllätti Harakan – Sdp:n kenttäväki haluaa puheenjohtajavaalin

Nykyinen puheenjohtaja Antti Rinne kertoi marraskuussa haluavansa jatkokaudelle. Sen jälkeen Harakka on käyttänyt kolme viikkoa puntarointiin, miten voimakas tilaus on sille, että hän olisi Sdp:n puheenjohtaja, ja miten itseisarvoista on, että puolueessa käytäisiin puheenjohtajakisa.

Lännen Median demarivaikuttajille tekemään kyselyyn vastasi elokuussa lähes 400 puolueaktiivia. Heistä 67 prosenttia toivoi, että puheenjohtajaehdokkaita ilmoittautuu enemmän kuin yksi.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin kieltäytyminen ehdokkuudesta on selvästi ollut yllätys Harakalle.

– Minua on askarruttanut se, että olen pelännyt asetelmaa, jossa on tällainen kaksinkamppailu. Olen sanonut, että repivää kaksinkamppailua puolueemme ei enää tarvitse. Siinä vaiheessa olin aika varma, että muita ehdokkaita tulee. Jos näin ei ole, sitten olen puntaroinut, voiko keskustelu olla rakentava: ei syytellä menneistä virheistä vaan etsitään yhdessä tulevia ratkaisuja, vaikka ehdokkaita olisi vain kaksi, Harakka sanoo.

Puoluejohdolta Harakka on saanut vastuuta eduskunnassa varsinkin Sdp:n veropolitiikan muotoilussa.

– Antti Rinne on kuitenkin hyvä ystäväni ja läheinen työtoverini. Pystyisikö hän näkemään sen, että liikkeelle olisi tärkeä asia käydä keskustelu, kun puheenjohtajakaudelle osuvat ehkä jopa viidet vaalit? Nämä ovat olleet isot puntarointini. Toki lämmittävää on ollut, kun sain kuulla, että kotikaupunkini Äänekosken työväenyhdistys pyytää minua ehdokkaaksi joka tapauksessa. On alkanut tulla muitakin, jotka nimittävät ehdokkaaksi, vaikka ehdokas itse ei ole ilmoittautunut ehdokkaaksi. 

Harakka luettelee kourallisen yhdistyksiä eri puolilta Suomea, useamman Helsingistä – sekä Vantaan Tikkurilan. Hän jättää mainitsematta, että se on Antti Lindtmanin oma yhdistys.

Puoluebarometrin tulokset hälyttäviä – ”väitän, että tämä on kohtalokas juttu sosiaalidemokraateille”

Sdp:n puoluekokous valitsee seuraavan puheenjohtajan lauantaina 4. helmikuuta Lahdessa. Äänivaltaisia puoluekokousedustajia saapuu Lahteen noin 500. Heidät on valittu jäsenäänestyksissä

Sdp:n piireissä, joten ilman paikallisyhdistyksistä eri puolilta Suomea tulevia tukilupauksia kenenkään demarin ei ole mielekästä harkita ehdokkuutta. Ainakin neljä vaikutusvaltaista piirien puheenjohtajaa on julkisesti toivonut Harakkaa puheenjohtajakisaan.

On Harakkaa varoiteltukin.

– On tullut niitäkin soittoja, että älä nyt vaan ryhdy. Edellisen puheenjohtajakisan muisto on trauma monelle, ja tietysti syksyn kuhinat eduskuntaryhmässä ovat vahvistaneet traumaa, koska on pelätty, että se toistuu. En kuulu kuppikuntiin. Tulen toimeen kenen tahansa, aivan jokaisen kanssa.

Harakka ei ollut vuonna 2014 osapuolena Rinteen ja Jutta Urpilaisen välisessä ruusujen taistossa.

Syksyllä tehdyn puoluebarometrin tulokset ovat saaneet Harakan pelkäämään, että seuraavissa vaaleissa Sdp:tä vaanii tappio, elleivät demarit ryhdistäydy.

– Vain 14 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Sdp on suomalaista yhteiskuntaa uudistava voima. Kokoomus, keskusta ja vihreät ovat toisilla kymmenluvuilla. Väitän, että tämä on kohtalokas juttu sosiaalidemokraateille. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa meidän pitää pystyä vakuuttamaan äänestäjille, että juuri sosiaalidemokraatit johtavat Suomen turvallisesti tulevaisuuteen ja uudistavat Suomea, Harakka tähdentää.

Harakka haluaa eroon passiivisesta oppositiopolitiikasta

Taloudessa, työelämässä ja geopoliittisessa ympäristössä kiihtyy jatkuva muutos. Kokoomusjohtaja Jyrki Katainen voitti 2011 eduskuntavaalit puhumalla ”paremminvointivaltiosta”, keskustan 
Juha Sipilä viime vaalit lupaamalla laittaa ”Suomen kuntoon”. Poliittinen lähihistoria todistaa Harakan mielestä sen puolesta, että passiivinen oppositiopolitiikka ei tuo Sdp:lle vaalivoittoa.

– Ainoa poliittinen väittely käydään enää siitä, mihin suuntaan uudistetaan, eikä enää siitä, uudistetaanko vaiko ei.

– Haluan haastaa Petteri Orpon (kok.) ja Sipilän siitä, ovatko kuri, leikkaukset, eriarvoistuminen ja eristäytyminen tapa, jolla Suomi menestyy 2020-luvulla, vai onko menestymisen tapa osaamisen ja osallistamisen Suomi, ainutlaatuinen suomalainen ja tasa-arvoinen markkinatalous, Harakka painottaa.

Markkinatalous ei ole Harakalle ruma sana, mutta sen nykyinen suomalainen sovellus – demarislangissa kaverikapitalismi – ajaa hänen mielestään maata kohti yksipuolista tuotantorakennetta, eriarvoisuutta ja henkistä näivettymistä.

Harakan mukaan koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitysleikkaukset ovat ”kaikkein käsittämättömimpiä”.

– Toki ihmisiä kirpaisevat etuuksien leikkaukset – kun esimerkiksi kansaneläkkeitä ensimmäistä kertaa leikataan – mutta jos ajatellaan, missä on leikattu tulevaisuuden menestymisen edellytyksistä, niin kyllä se on koulutus, tutkimus ja tuotekehitys. Supistuksia on kenenkään taloustieteilijän tai kansainvälisen instituution mahdotonta ymmärtää, Harakka epäilee.

Markkinatalouden uudistaminen on kaihertanut teatterikoulusta valmistunutta maisteria läpi työuran. Toimittajana Harakka teki dokumenttisarjan globalisaation varjopuolista sekä kirjat finanssikriisistä ja eurokriisistä. Parhaillaan hän valmistelee sosiologian väitöskirjaa Tampereen yliopistoon.

Verkkokaupan kartonkiesimerkki havainnollistaa, mikä Suomen taloudessa on pielessä

Yhteiskuntatieteilijä ei jaa insinööri-pääministeri Sipilän näkemystä, että Suomen talouden ongelmana olisi hintakilpailukyky. Saksalaisomisteisen Turun telakan tilauskirjan täyttyminen puhuu Harakan mukaan hallituksen väittämää vastaan.

– Jan Meyer sanoo, ettei työvoiman hinnalla ole suurta merkitystä menestyksessä. `Me emme voi olla halvin, joten meidän täytyy olla paras.` Tämä on sitaatti Jan Meyerilta. Puolitoista vuotta on käytetty halpuuttamiseen. Hintakilpailukyvyn sijasta vakavampi ongelma ovat osaamis-, laatu- ja myyntikilpailukyvyn heikkoudet. Vielä 10 vuotta sitten korkean teknologian osuus Suomen viennistä oli lähes 20 prosenttia. Nyt se on seitsemän. Emme saa hyvää hintaa ja lisäarvoa siitä, mitä myymme ulkomaille, Harakka murehtii.

Äänekoskella työläiskodissa varttunut Harakka kertoo pitävänsä metsäteollisuuden puolia. Vihreä kulta ei yksin riitä elättämään Suomea taloudessa, jossa suurimmat voitot tehdään arvoketjun yläpäässä.

Suomelta puuttuvat verkkokaupan maailmanlaajuiset tai edes Euroopassa tai Pohjoismaissa tunnetut brändit.

– Suomalaiset hyötyvät verkkokaupan räjähdysmäisestä kasvusta lähinnä siten, että kartongin kulutus kasvaa, koska johonkin tuotteet pitää pakata. Jos emme ole arvoketjun ihan alapäässä, niin kohtalaisen kaukana huipusta joka tapauksessa. Sosiaalidemokraateille on tyypillistä, myös itselleni, ajatella kartonkitehdasta, mutta meidän pitää ajatella, että hyvinvointi syntyy digitaalisesta palvelusta, joka luo varsinaiset voitot ja rahoittaa kohtuullisella verotuksella hyvät julkiset palvelut, Harakka huomauttaa.

Uuden sosiaaliturvan pohjaksi Harakka ottaisi Demarinuorten kehittämän yleisturvan

On perusteltua kysyä, mitä Harakka tekisi ensimmäisenä, jos hänellä olisi yksin valta muuttaa jotakin rakennetta. Tavoitteikseen Harakka nimeää pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen nujertamisen sekä siihen liittyen pienyrittäjyyden edellytyksien parantamisen. 

– Jos minulla yksin olisi valta, loihtisin sosiaaliturvamallin, joka ottaa huomioon sen, että elinikäisen kokoaikaisen työpaikan sijaan ihmisen aktiivivuosiin kuuluu palkkatyötä, työttömyyttä, kouluttautumista, kotona vietettyjä vuosia ja pää- tai sivutoimista yrittäjyyttä. Ihminen tuntisi olevansa turvassa ja uskaltaisi siksi tehdä rohkeasti omia ratkaisujaan.

Harakka arvioi valinneensa vastauksekseen kotimaisen politiikan vaikeimmin toteutettavan asian: sosiaaliturvan yksinkertaistamisen.

Hallitus kokeilee osittaista perustuloa. Siitä harakka ei usko koituvan paljonkaan opittavaa.

Harakka aloittaisi uuden sosiaaliturvan rakentamisen Demarinuorten kehittämästä kolmiportaisesta yleisturvasta, jossa yhdistyvät suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Yleisturvassa työnteko on Demarinuorten mukaan aina kannattavaa.

Puolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi istuu Harakan perustaman Liike 2020 -yhdistyksen hallituksessa. 

– Yleisturva ei ole vastikkeeton perustulo vaan kohtalaisen yksinkertainen. Sosiaaliturvan suurin ongelma on järjetön monimutkaisuus. On kaksi eri asiaa, pitääkö sosiaaliturvaa yksinkertaistaa vai pitääkö kaikilla olla yhteinen perustulo. Ensimmäisen kannalla ovat periaatteessa kaikki, Harakka luottaa.

Pienyrittäjyys myös Sdp:n politiikan keskiöön: ”Pohjantähdessä oli räätäli Halme”

Harakka korostaa, että Sdp:n on politiikallaan parannettava pk-yrittäjien toimintaedellytyksiä, jotta Suomeen syntyy hyvinvointia ja työpaikkoja. Harakka haluaa nostaa Sdp:n linjausten keskiöön vahvan palkansaajanäkemyksen rinnalle pienyrittäjyyden. 

– Suurin osa pk-yrittäjistä on tulotasoltaan ja elämäntilanteeltaan ennemminkin verrannollisia alle keskipalkkaisiin työntekijöihin kuin Antti Herliniin (Koneen pääomistajaan). 170 000 yksinyrittäjän joukossa on paljon aidosti pienituloista väkeä. On virhe, että yrittäjät niputetaan yhdeksi kategoriaksi pienimmästä monikansallisimpaan. Pohjantähdessä oli räätäli Halme, joten demarit on perinteinen pienyrittäjäpuolue, Harakka hakee argumentin kansallisesta kulttuurihistoriasta ennen kuin vakavoituu uudelleen.

Uudet työpaikat syntyvät jatkossa Harakan arvion mukaan pieniin tai keskisuuriin yrityksiin, koska julkisen sektorin koko on rajallinen ja monikansalliset yritykset työllistävät Suomessa niin ikään rajallisesti.

– Kun olemme työllisyyden puolella, Sdp:n täytyy ennen kaikkea miettiä, miten pk-yritykset voivat vielä enemmän työllistää ihmisiä. Olen puhunut kymmenien, ellen jopa satojen, pienyrittäjien kanssa ja kuullut, mikä on kaikkein pahin kynnys työllistämisessä. Suomalainen yrittäjä kokee vastuuta ihmisestä, jonka hän palkkaa. Silloin ajatus, että hän voisi joutua joskus antamaan potkut, on hirvittävä. Kynnys riskin ottamisessa on tarpeettoman korkealla. Ei irtisanominen ole maailmanloppu, eikä kenenkään elämä siihen lopu. Sen sijaan se, ettei työpaikkaa olisi edes syntynyt, on paljon huonompi juttu, Harakka toteaa.

Sdp:ssä ajatellaan Harakan sanoin ”ihan aidosti, että yrittäjät ovat vastuullisia ihmisiä”.

Ay-liike on tukenut Harakan nousua – poliitikko haluaa Sdp:lle SAK:n rohkeuden

Harakkaan liitetään toisinaan karikatyyri, jonka mukaan hänen suhteensa ay-liikkeeseen olisi etäinen. Mielikuva saattaa juontua siitä, että suuri osa Sdp:n viime vuosien vaikutusvaltaisista miespoliitikoista on työskennellyt SAK:ssa tai STTK:ssa.

– Suhteeni ay-liikkeeseen on paljon läheisempi kuin moni tietää. Kun olen metsäteollisuuspaikkakunnalta, minulle oli eurovaalikampanjassa välttämätöntä saada Paperiliiton Äänekosken osastot mukaan. Samoin tietysti Jämsä, Rauma ja Kymen tehdaspaikkakunnat. Paperiliittolaisia pääluottamusmiehiä oli paljon tukijalistallani, ja kaikkein tärkein tukijani eurovaaleissa oli Jyväskylän metalli 74.

 Kuluneella vaalikaudella etujärjestö SAK on ohittanut aktiivisuudessa Sdp:n. Ay-liike on valmistellut esitykset niin perhevapaiden uudistamisesta kuin oppivelvollisuuden pidentämisestäkin – ja vaikuttanut tahdonilmauksillaan hallituksen talouspolitiikkaan, jossa työehtosopimusten yleissitovuutta ei ole romutettu.

Varovaisuus ei Harakan mielestä riitä Sdp:n poliittiseksi strategiaksi. Hän kertoisi suomalaisille, mitä konkreettista Sdp vallalla tekisi.

– Kun puhutaan Sdp:n ja ay-liikkeen suhteesta, tuntuu siltä, että usein ay-liike on edistyksellisempi kuin Sdp. SAK esittää reformeja, joita me emme ole aktiivisesti pitäneet esillä. Riippumatta siitä, kuka johtaa Sdp:tä, meidän täytyy olla rohkeampia, koska muuten emme voita vaaleja emmekä edes ansaitse voittaa niitä. En tunnista ollenkaan ay-liikettä karikatyyrista, jota koko ajan piirretään. Näen ay-liikkeessä paljon uudistavaa voimaa, ennakkoluulotonta ajattelua ja aitoa vastuunkantoa, Harakka kuvailee.

Harakka ottaa avoimesti esille senkin, että sak:lainen yhteisjärjestö oli hänen suurin rahoittajansa kevään 2014 eurovaaleissa. Harakka sai Sdp:n ehdokkaista kolmanneksi eniten ääniä (22 839), mutta jäi varasijalle puolueen äänimäärän romahtaessa. Keväällä 2015 hän pääsi eduskuntaan Uudeltamaalta.

”Ay-liike voi olla myös kärkipelaaja”

 Eurovaalien ja eduskuntavaalien välillä hän oli seurannut Alexander Stubbin (kok.) ja Rinteen yhteishallituksen tuskaista taaperrusta. Poliittisessa historiankirjoituksessa syksy 2014 muistetaan työmarkkinajärjestöjen leipomasta eläkeratkaisusta, jonka seurauksena alin vanhuuseläkeikä nousee 65:een.

– Ay-liikkeen ei tarvitse olla maalivahti suomalaisessa yhteiskunnassa, vaan se voi olla myös kärkipelaaja. Eläkeratkaisu on hyvä esimerkki. On jotenkin käsittämätöntä, että oikeisto jatkuvasti parjaa ay-liikettä. Stubbin hallituksen ainoa saavutus oli saavutus, jota hallitus ei edes itse tehnyt. Historiallisen eläkeratkaisun kansantaloudellinen merkitys on moninkertainen verrattuna siihen, mitä

Sipilän hallitus tulee ikinä saamaan aikaan. Kokonainen prosenttiyksikkö kestävyysvajeesta. Miljardiluokan muutos, jonka kaikki suomalaiset hyväksyivät mutinoitta. Ei yleislakkoja eikä palavia autoja.

Voisiko kuvitella, että Ranskassa tehtäisiin vastaavaa ratkaisua? Ei koskaan. Kukaan ei protestoinut, hyvä jos oli pari yleisönosastokirjoitusta, Harakka intoutuu ylistämään.

Selväksi käy, että Sdp:n puoluejohtaja kuuntelisi herkällä korvalla työmarkkinajärjestöjä silloinkin, jos Harakka voittaisi kilpailun. Osallistuuko hän kisaan vai ei, selviää tänään.