Uutiset

Timo Soini: ”Yhdysvaltain rooli Euroopan ja Suomen turvallisuudelle keskeinen”

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) kohtaa Suomea maailmalla edustavat diplomaatit Suurlähettiläspäivillä.

– Olette ehkä jo miettineet – ja varmaan `siellä maailmalla` on jo kyseltykin – että mikä lienee sen uuden (perussuomalaisen) ulkoministerin agenda, Soini arvioi valintansa herättäneen kiinnostusta maailmalla.

Yksi hänen linjapuheensa mielenkiintoisista painotuksista liittyi Natoon.

Soini korosti, että Naton laajentuminen Itämerelle on lisännyt alueellista vakautta.

– Pohjois-Euroopan ja etenkin Itämeren alueen keskinäinen kauppa ja integraatio ovat vahvistuneet. EU:n ja Naton laajentumiset ovat tuoneet alueen maiden välille sisäistä koheesiota ja lisänneet alueellista vakautta. Itämeren alueesta on jo pitkään puhuttu yhtenä Euroopan dynaamisimmista alueista, Soini totesi.

Nato on Soinin mielestä hyväksi myös Suomen turvallisuudelle, vaikka ulkoministeri ei jäsenhakemuksen mahdollisuudesta puheessaan hiiskunut.

– Naton kumppanuuden puitteissa tehtävä yhteistyö palvelee turvallisuuttamme ja puolustuskykyämme.

– Transatlanttisten suhteiden vahvistaminen ja laaja-alainen yhteistyö on tärkeää niin EU:lle kuin Suomelle. Suhteella on tärkeä turvallisuuspoliittinen merkitys. Vaikka Suomi ei ole Naton jäsen, on Yhdysvaltain rooli Euroopan turvallisuudelle ja vakaudelle keskeinen myös Suomen kannalta. Poliittista dialogia ja yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa tulee jatkossakin pyrkiä syventämään, ulkoministeri Soini linjasi.

Vitsi Venäjän huonosta tilasta

Soini korosti, että talous on yhä merkittävämpi tekijä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

– Meidän on saatava oma talous kuntoon, jotta voimme olla jatkossakin rakentavia kumppaneita niin rauhan kuin kehityksen edistämisessä, Soini painotti.

Ulkoministeri muistutti, että politiikkaa ei tehdä ”tyhjiössä” vaan ajassa.

– Aloittaessani 2011 ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana emme käyneet keskustelua ISILin uhasta ja sen raakalaismaisesta toiminnasta esimerkiksi naisia ja tyttöjä kohtaan, Boko-Haram ei ollut silloin CNN:n `breaking news`- ikkunassa ja Krim oli vielä Ukrainan hallinnassa eikä Venäjä tukenut Itä-Ukrainan separatisteja, Soini luotasi neljässä vuodessa nähtyä hurjaa muutosta.

Suomen ja Venäjän välistä suhdetta Soini halusi kuvailla vanhalla diplomaattikaskulla.

– Suomalaiselta diplomaatilta pyydettiin kerran ulkomailla yhden sanan arvio Venäjän tilanteesta. Vastaus oli `Good`. Tätä kuitenkin pidettiin sen verran niukkasisältöisenä vastauksena, että häneltä kysyttiin myös pidempää, kahden sanan arviota. Nyt vastaus kuului `Not good`.

– Vitsi on vanha, mutta yhdellä sanalla arvioituna hyvä. Nämä vastaukset pätevät tänään myös oman välittömän ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristömme kuvaamiseen, Soini jatkoi.

Soini liittyi samalla suomalaisten ulkopoliitikkojen pitkään riviin, johon on päässyt silloin, kun on osannut kuvailla Venäjän tilannetta huonoksi ja Suomelle vaaralliseksi tavalla, joka on kiertoilmauksen kautta sysännyt täyden tulkintavastuun kuulijoille.

Suomen varustauduttava Venäjän toiminnan takia

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat Soinin ajattelussa ”tuoneet pintaan” Venäjän ja lännen väliset jännitteet. Ulkoministeri itse käyttää laimeaa diplomaattista ilmaisua ”Ukrainan konflikti”.

– Sanon tietoisesti `tuonut pintaan`, ei luonut niitä, sillä kriisin taustasyyt ovat laajemmat ja syvemmät. Vaikka hyvää tahtoa on ollut puolin ja toisin, ei neljännesvuosisadan yhteistyön saldo ole toivottu: luottamus on kärsinyt pahan kerran ja yhteistyö on jäissä monella tapaa. Molemminpuolisia sanktioita on asetettu, ja kielenkäyttö tuntuu alati vain koventuvan, Soini luotaa Neuvostoliiton vuonna 1991 tapahtuneen luhistumisen jälkeistä lähihistoriaa.

Soini arvioi, että Suomen on varustauduttava sotilaallisesti kasvaneen Venäjän uhan takia, vaikka hän ulkoministerinä lisäsikin puheeseensa lauseen, ettei varustautumista ”pidä tulkita Venäjää vastaan suunnatuksi militarisoimiseksi”.

Militarisoituminen viittaa yhteiskunnallisesti paljon laajempaan kehitykseen kuin armeijan vahvistamiseen.

Puheen rakenne ei kuitenkaan jätä siinä mielessä sijaa tulkinnoille, etteikö Suomen tarve kohottaa puolustuskykyään olisi Soinin mielestä seurausta Venäjän kehityksestä ja suunnattu torjumaan Venäjän muodostamaa uhkaa.

– Venäjän sisäinen kehitys – mukaan lukien ihmisoikeudet – ja voimakkaasti lisääntynyt varustautuminen ja sotilaallinen toiminta naapurustossamme on huolestuttavaa ja valitettavaa. Vanha oppi siitä, että ei pidä provosoitua vaikka provosoidaan, on kuitenkin edelleen viisas. Mutta samalla on selvää, että Suomen ja alueen muiden maiden on pidettävä huolta puolustuksestaan. Tätä ei pidä tulkita Venäjää vastaan suunnatuksi militarisoimiseksi, vaan välttämättömäksi puolustuskyvyn nostamiseksi, Soini sanoi.

Soini korostaa, että Euroopan turvallisuutta ”ei kuitenkaan pidä eikä voida rakentaa aseiden varaan”.

Soini: Ukrainan kriisin ratkaisun pitää perustua Minskin sopimukseen

Ukrainan kriisin ratkaisu voi Soinin mielestä rakentua ainoastaan Minskin sopimuksen toimeenpanolle.

– Venäjällä on avainrooli ratkaisun löytymisessä, tähän tarvitaan poliittista tahtoa, Soini arvioi.

EU:n – ja Suomen yhtenä jäsenmaana – on Soinin mielestä oltava valmis pitkäkestoiseen avustusoperaatioon, jotta Ukraina nousee jaloilleen ja pystyy yhteiskuntana uudistumaan.

Venäjä-suhteessa Soini vaalii myös kahdenvälisyyttä.

– Venäjä on Suomelle tärkeä naapuri ja kumppani. Yhteisestä rajastakin johtuen meille Venäjän kanssa toimiminen on jokapäiväinen ja pragmaattinen asia ja tästä meidän tulee myös vaikeuksien keskellä pitää kiinni. Uskon, että on sekä Suomen että Venäjän molemminpuolinen etu vaalia positiivista suhdepääomaamme. Samalla on selvää, että Suomi tässä tilanteessa toimii EU:n yhdessä asettamien linjausten ja rajoitusten puitteissa, Soini määritteli Suomen kahdenvälisen Venäjä-suhteen.

Iltapäivällä Suurlähettiläspäivillä puhuvat pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.). Tiistaina ovat äänessä tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.)

Asiasanat

Päivän lehti

30.3.2020