Uutiset

Tissistä asiaa

Suomi valitsi vastikään valtakunnan kauneimpansa, jonka nimeä en tiedä. Mutta sen tiedän, että hänen rintojaan ei ole kosmeettisesti paranneltu.

Kuten kaikki muutkin, tiedän myös, että Miss Suomi -finaalista vetäytyneellä Miia Lakkistolla ehkä on silikoni-implantit.

Silikoniväitettä reposteltiin urakalla iltapäivälehdissä. On hämmentävää, miten ihan tavallisesta kehon osasta on tehty koko kansan yhteinen keskustelunaihe.

Yhtä paljon palstamillimetrejä ei kulutettaisi minkään muun ruumiinosan aitouden aprikointiin. Kuvitelkaa missikisojen suuri korvakohu, hirveä varvasskandaali tai kauhistuttava polvipolemiikki.

Osataan sitä naapurissakin herättää turhanpäiväistä tissikohua. Ruotsissa on napistu Lindexin uudesta, Suomeenkin rantautuneesta alusvaatekampanjasta, jonka tekstiä on sensuroitu Tukholman metrossa. Mainoksissa on naisia rintaliiveissään ja teksti ”We love boobs”.

Sinänsä mainos on tyhmän mielikuvitukseton. Lindex rakastaa tissejä. Vai niin, miksi sen pitäisi kiinnostaa ketään? Paljon mielenkiintoisempaa on, miksi juuri tuo pieni teksti on saanut ihmiset närkästymään niin kovasti.

Kuvat sallitaan kyllä, mutta sanan boobs sanominen onkin sitten muka kamalan härskiä ja seksualisoivaa. Mainosten väitetään häiritsevän ihmisiä hirveästi. Sana tissi on kuulemma silkkaa pornoa.

Toistuvat rintakohut osoittavat, miten vahvasti naisen keho koetaan julkiseksi omaisuudeksi. Naisen vartalo ei ole hänen omansa, vaan näytteillepanoa varten. Se on olemassa sekä miesten että naisten arvioivia katseita varten.

Vahvistavatko Lindexin mainokset sitten tätä naisruumiin julkiseksi tekemistä? Kyllä ja ei. Toisaalta ne tyrkkäävät joka kadun kulmaan lähes alastomia naisia, kiinnittävät huomion ennen kaikkea rintoihin ja oikeuttavat kaikki tarkastelemaan näkemäänsä vapaasti. Ja toisaalta mainonta on kohdistettu nimenomaan naisille, ja humoristisella pikku tekstillä yritetään osoittaa, että Lindexille rinnat ovat luonnollinen juttu – eivät mikään miesten onanistinen fantasia.

Ne jotka puhisevat kiukusta muutamasta verhoillusta maitorauhasen kuvasta bussipysäkeillä, saisivat minun puolestani kohdentaa raivonsa ennemmin Miss Suomi -kilpailuun. Se on umpivanhoillinen ja esineellistävä karjakisa, jota on vaikea katsoa.Tytöt töröttävät piskuisissa bikineissään televisiossa kameran zoomatessa heidän vartalonsa sopukoita häpeilemättä. Heidät jähmetetään tekohymyillen poseeraaviksi nukeiksi, jotka jännittyneinä horisevat joutavia ja vähän söpöllä tavalla tyhmiä.

Kilpailijoita kierrätetään humalaisten kuolattavina alusvaatteissaan yökerhoissa, mutta auta armias, jos joku heistä on esiintynyt rohkeissa kuvissa. Sellainen rietas huora ei tyttöjen esikuvaksi kelpaa.

Miss Suomi on ikisiveä, koska seksuaalisuus ei kuulu kunnon tytön ominaisuuksiin. Kunnon tyttö on kyllä seksikäs, mutta niin naiivi ja lapsenomainen, ettei oikein tiedosta sitä itse.

jan.salminen@hameensanomat.fi

”Naisen vartalo ei ole hänen omansa, vaan näytteillepanoa varten”

Päivän lehti

25.5.2020