Uutiset

Tiukat säännöt tekevät luomuperunan viljelystä hankalaa

Tiukka luomuviljelyyn liittyvä säännöstö aiheuttaa perunanviljelijälle harmaita hiuksia. Viljelijältä vaaditaan esimerkiksi sitä, että joka kolmas vuosi perunapellolla on kasvatettava apilaa tai hernettä, jotta maan typpipitoisuus saadaan pysymään kohdallaan.

Loppilaisen perunanviljelijän Petri Keravan mielestä vähempikin riittäisi. Perunanviljelyssä maan suuri typpipitoisuus saa aikaan rehevän varren, mutta itse mukula jää pieneksi.

-Lämpimällä ja kostealla ilmalla rivien välit eivät pääse tuulettumaan, jos varret ovat liian tuuheat. Silloin rutto pääsee räyhäämään, selittää Kerava.

-Perunatkin ovat parempia, jos typpeä on vähemmän.


Lannankin oltava luomua

Tiukkojen sääntöjen takia Kerava ei pääse hyödyntämään työssään koko ammattitaitoaan. Näin ollen sadosta ei tule niin hyvää kuin siitä voisi tulla.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Kerava sortuisi luomutuotannossa vilppikeinoihin. Hän kuitenkin tietää, että peruna tarvitsee kasvaakseen muutakin kuin typpeä. Jos ravinteita häviää perunoiden mukana pellosta, niitä pitäisi myös lisätä.

-Tiedän, että karjanlannan osuutta lisäämällä ja apilan osuutta pienentämällä pääsisin parempaan lopputulokseen.

Säännöt eivät tätä kuitenkaan salli. Lannan pitäisi olla omalta tai joltain toiselta luomutilalta.

– Se on kanssa ihme juttu. Paska on paskaa, tuhahtaa Kerava.


Byrokratia nitistää innon

Kerava uskoo, ettei luomuperunan syöjillä ole mitään käsitystä siitä, millaisessa byrokratiaviidakossa viljelijät joutuvat työtään tekemään. Osaksi suuren työn takia mies on pienentänyt viljelyalaansa viime vuoden 10,5 hehtaarista 8,5 hehtaariin.

Luomutilallisena vuonna 1993 aloittanut Kerava uskoo, että useimmille luomua käyttäville tärkeintä on, ettei tuotannossa ole käytetty keinolannoitteita tai torjunta-aineita.

-Kuluttajat tuskin piittaavat siitä, kuinka usein apilaa on kasvatettu satojen välissä, toteaa Kerava.


Omalla järjellä parempi sato

Välikauden kasveista on perunalle myös riesaa. Nurmikasveissa elää pieniä sepän toukkia, jotka porautuvat perunaan ja tekevät niistä ruman näköisiä. Reikäisten perunoiden myyminen on hankalaa, sillä monille ne eivät kelpaa.

-Ostajille olen sanonut, että jos ne ovat kelvanneet madoille, luulisi niiden kelpaavan sinullekin, nauraa Kerava, joka vakuuttaa osaavansa viljellä myös reiätöntä perunaa.

-Voisin tietysti viljellä perunaa pienempiä aloja. Siinä taas ei ole järkeä, sillä perunalle riittää markkinoita, tuskailee Kerava.

Tiukkojen säännösten vuoksi Kerava ei ole voinut suositella luomuperunan viljelyä kellekään kollegoistaan.

Miehen mielestä maalaisjärjen käytön pitäisi olla sallittua. Silloin viljelijä voisi itse päättää esimerkiksi siitä, kuinka usein hän käyttää pellolla niin sanottuja lataavia kasveja.

-Kaikkien viljelyratkaisujen pitäisi olla mahdollisimman kannattavia. Nyt ne eivät ole sellaisia. (HäSa)